1.23

New day starts with new things ,for me i am only thinking how to pass days so fast .I got a student visa interview which will be ain’t hard to me on 5th of Feb but maybe they will give me yellow sheet few times  . Hoping for BEST , last one year was kinda strange to me , but it figured out my whole life .

List

City University New York-Baruch College

Best Value

http://www.usatoday.com/news/education/best-value-colleges.htm

1-x-y #2

Unuu ugluu noiron dund uuruu uuriihuu sanaatai harshildaj baigaa zuil end bichej suusanaa bodoj olov. Bi end 1-x-y gej muginahaar, manai nuhduud 1-2-3 setgelgeendee ergelzej ehelj magadgui gej bodson maani bi uuruu 1-2-3 alhaagaar bodchij. Arggui l dee, buhel buten hun turluhtunii heden mingan jil hergeleed irtsen tiim tom setgelgeenii modiig nad metiin nuhur AS-n platform-g hurz met ashiglaad undseer ni uhaj avaad shaal oor mod suulgah um gen ee. amargui davaa ya? Bi end udaahan ingeed yaraiaad ehluul namaig tsenher, nogoon, ulaan geed unguur duuduulaad ehlene. Manaihan ih goyo sht, joohon l niigmees gajaad baigaa huniig shuud unguur duudaad eheldeg. Tsenher Bayra, Yagaan Tuya, Nogoon “00” Hyagaa, Ulaan galzuu shuree, Tsagaan soliot Suvdaa, Har Baatraa j… negent ingeel nerniihee umnu ungu avchih um bol, ter hunii amidraliin zurlaga Burhan bagshiin zuragaas shaal uur bolood yavchina. Bi odoo tomoojood sedviihee daguu bichnee, logic amidral deer yaaj hereglegddgiig baga zergiin pseudoscience hergeleed sonirholtoi haragdhaar chimeed bichjii.

Turuchiin post-ndoo Alpha, Betta, Omega turultunguudiig yarij baisan sanaj baina. Urgeljluuliye. Turuuchiin bichleg deeree Alpha er bolon Omega er chudiig golchilon yarisan,harin odoo omega emgteichuudiig yarii. Eniig gehdee yarihaas umnu, niigemd baidag neg sonirholtoi paradox-iig yarii. Ingedeg um gene ee,… heseg buleg humuus, haalttai niigeemd udaan baih tusam, ted biye biyenteigee uzel bodol, uzemj songolt geed buh talaaraa tustui boldog um gene. Jishee ni: 2-4 hun shorongiin neg camer-t 10n jiliin yal amsaad hamt horigdoj l dee. Anh shorond orjihadaa ted bugd uzel bodol, buh zuileeree yalgaatai 4n zaluu baij l de. Shorond orjisanuud bol medeh baiha, ehnii neg heseg ih daramttai gazar bolovch udaad irehleer nileen zalhuutai, uitgartai gazar boldog. Horigdogsod maani uitgaraa darah zorilgoor nuguuduulteigee Astrophisics-eer ehleel Balzac-n zohiooluud hurtel meddeg chaddag buh medeelle ashiglaad yarij ugdiin. hamgiin paradoxical zuil ni hedhen jiliin daraa manai 4n zaluu yur ni bol barag yamar ch uzel bodliin asuudal deer bugd maash tustui bolson baina, ter baitugai hel yariaa ni hurtel ijilsene. Ter baitugai taalgaddag huuhnuudiih ni shinj hurtel neg bolno. Zarim neg ni hamt horigdochiihoo ehneriin zurgiig haraad duralchihdag gej baigaa. Sanuulhad, shorond oruul saihan ehneriihee zurgiig bitgii busdad uzuulj baigaarai.

Manaihan ingej yaridag sht, “hairai hosuudiin harts ni ijilhen baidag” geed. Mass-aaraa shugaman(1-2-3) setgelgeetei bolhooroo, horvoo delhiin buh zuiliig avaachaad yamar neg uchir shaltgaan ugdug jaygaaraa ingej tailbarlaj baigaa. horvoo deer yanz buriin hartstai humuus hulhuj baidag um gene. tegeed ter olon turliin humuus dundaas, tegej ijlhen hartstai 2 ochood niilchine gehleer, arrggui l tsaanaasaa zayagdsan hosuud baina gej tailbarlana. Tiim baij bolhin, gehde miniiheer bol durlalat 2 hosuud taniltssanaasaa hoishih ehnii neg jild tarhin dahi huchtei hiimiin urvald mansuuraad, buh tsag muchuu nuguuhtuiguu ungruulehiig hicheene, hamt bish tsagtaa biye biynee bainga bodno. Neg yosnii deer yarisan 2 huntei bituu system uusgeed haychij baigaam daa. Teheer chini arggui sht, yavaandaa biye biyenteigee mash tustui bolno, nudnii hudulguun, uildel, uzel bodol yur ni iher bolno do. Suugaad 20n jil bolchuul buun onigoo shig um bolno. Tsagaan saraar, urt shiree dagaal ehner nuhruuruu, nas nambaaraa deereesee dooshoo tsuvraal suutsgaadag daa, ajilglaad harah um bol “Aashtai ehner- Bureg nuhur” gesen combo-goos busad turliin hosuud hoorondoo mash ijilhen, tsarai zus ni hurtel egch duu 2 shig ijilhen boltson baina.

Za ene bol mash jijhne haalttai niigmiin system bailaa, ene paradox mash olon huniig hamrah,hot uls gesen tom tom system deer hurtel uilchildeg um. Jisheelbel, manai idol bolgood baidag Solongosiiin hoigiin onigoruud maani yur ni bol mash insecure ulsuudaldaa, ali boloh gadnii soyol, nuluululuus uursdiiguu hamgaaldag. Onigoruudiin maani hel yariaanii ontslogiig So Drama uzdeg hun bolgon medne. Zugeer l saihan “Upa” geed helchih zuiliig avaachaad zaaval erhelj baigaam shig aylaga oruulaad, suulih ni “a” usgen deer denduu tom urgult ugchidug. Ehleel neg tosgoniihon l hergelee biz, yavandaa ingeed buhel niiteeree biye biynee duiraagaad,ene ni niitiin norm bolchino.

Uur neg alia jishee durdiya, Mongold ortsnii uudend shudenz zuugaad zogsoj baigaa zaluu 90-eed onii setgelgeere bol shuud l ataman gej oilgogdono. Bairni atman bish uma gehed, yadaj l ortsnii 1-r atman-g lager gartsan hoino, ortsnii 2-r atman tegeed zogsoj baiga gesen ug. Ene buhen haanaas uusev? 80-aad onii suuleer S.Stallone-tei Cobra gej neg aihtar kino gazar avaad, teren deer alpha er-n duriig uusgeh zaluu bainga shudenz zuungaa hun alaad yavad baidag. Tegsen manai batsaanuud shuud shudenz zuuval ataman bolchih um gej oilgood, mass-aaraa shudenz zuuj eheljilde. Bairnii ataman, gereesee garahdaa shudenzee zuugaal, tsunhee uureel, bairniihaa bulang toirood l shudenzee avah hergtei. tegehgui bol, hajuu bairnii nutag deer shduenzee zuugaad yavj baih um bol, nuguu bairnii ataman-nii status-g challange hiij baina gesen ug bolno. Animal Planet-aar l neg iimerhuu logic gardag da te.

Zoo park-d sarmagchinii hesgiig uzsen humuus medne, alia salbadai shig hognuud ineeldeed userj tsovchdool biye biynee duuraigaal salbagnaad baidag. Hun arai tegej usej dorigohgui uma gehed, bas l neg hemjeegeer duuraidag bile – buur ingej duuraidag taliig ni ashiglaad buhel buten bizness industri gartsan baina Fashion, huuchinaar bol Moda. Fashion moda-n talara sonirholtoi paradox-uudiig bicheh um bol, umnuh bichleg shig urt bolchih bolhoor uldeeye. Harin arai uur zuil yarii, ingej humuus biye biynee duuraihiig bi bol buruu gej ogt helehgui, yur ni bol eneniihee achaar l humuus optimal songoltoo hiigeed hamgiin efficent niigmiig uusgeed udii hurtel amidarch baiga baij boloh um. Esgui bol tsever teneglel ch baij bolhim l da. Yamar ni ch baisan, humuusin ingej biye biynee duuraih ni tednii gem bish zan gedgiig erdemted (omega) sudlaad olchij gen e. Sudalgaand, neg zaluug suulgaad, tarhind ni baahan hemjijg holboj baigaad, neg uildel hiilgej l dee, jishee ni mod huruuduuleed, daraagaar ni zaluug zugeer suulgaj baigaad, mod huruuduj baina geed bod gej l dee. Tegsen chini manai zaluugin tarhinii idevjilt 2 uildeld mash tustui garsan um gene. Za ene shinjleh uhaan ch yaahav, hend hamaatain, application-g ni yarii. Hun amitanii ene zan chanar mash olon zuil deer garna. Hogiin buguud ineedtei neg jishee yarii. Jiliin umnu bi gej nuhur shine garsan Batman uzevee, tegsen teren deer Joker bais hiij baigaall helee gargaal hudlguud baidag daa. Tegsen bi gej nuhur yaagaad ch um ter zangiin surchihvaa.( boduul Joker tgej helee gargah ni mini tarhind mash huchtei impulse ugsun boltoi), Tegeed ter balai zangaas salah gej nileen heden sar bolj bile. Yadaj baihad, hun bolgon Batman uztsen bolhoor, namaig tegej helee gargahiig anzaarsan humuus, yag minii nernii umnu ungu ungchih shahaj bile. Za ene ajilglalt, yaaj Mongol-n mass t nuluuldgiig yariaad undurluyu.

Sport uzeh gedeg bol shuud l ter tarhinii idevjiltiig ashigldag zuil. Mongoloor(delhiigeer) duuren, hul bumbug uursduu ushigludgui tsodgor guzeetei (omega) uud nomer-toi podoolk umsuud baruun gartaa huiten peejuu barisan ulsuud zuragtnii umnu yag l uursduu togolj biagaam shig , bayarlaa, buhimdaal, yanz yanz boldgiig medne, azaar guij baigam shig amisgaadahguimda. Ted maani yagaad tegej ih medremj avj baina gehleer, bumbug ushigluj baigaa eriig harahleer, tarhinind ni yag uuruu bumbug ushigluj baigaam shig medremj turnu. Tiim bolhoor uursduu barag l togoljigaatai ijilhen medremj tarhi ni medrene gsen ug l dee. Huduldgui tsodgor hul bumbgchdiin talaar dahij yarina, enenii umnu yaaj sergelen negen ulsuud humuusin ene sul taliig ashiglaj suulin hedhen jild Forbes-n list-nd ortoloo bayjisang yarii. Neg l ug helii – Poker, ter tusamaa online poker. Baruun, zuunii ornuudin humuus medne, har avdar (odo uyed havtgai har) asaah bolgond Poker togoltsgooson, buduun nariin, har tsagaan yanz buriin ulsuud shiree toirood chuhal tsarai gargaad suuj baina. Huzur meddgui Huvsguluu sayhan hotod orj irsen Pagam-gai ter nevtruulgiig udaahan uzeh um bol uitgaraasaa bolod Alzheimer ni ch sederch medne. tegsen hajuud ni suuj tsodgor guzeetei hurgen huu Agvaan ni tiim uitgartai zuiliig nud tsavchilgui dotor ni ortol uzeh um. Agvaan uzej suuhdaa yag l uuruu togloj baigaa meter medrej avna, Johnny Chen shireen deer baigaa $140.000 dollar-n chips hojihod Agvaan yag l uuruu hojij baigaam shig bolno. Draagiih ni holiltond deer Phil Ivey, Johnny Chen-ees nuguu $140k -g hoyor nugalaad butsaagad avchih um, ene uyed hamgiin sonirholtoi ni Agvaan hojigdoj baigaa met medremj avah yostoi baih atal, Phil Ivey-n orond ene udaa uuriiguu taviaad dahiaal hojij baigaam shig medremj tarhind ni medregdene. za tegeed olon udur daraalj dahin ingej tarhinii impulse uguud baihleer chini medeej eniig neg zuil bolgohgui bol udahgui horonic stress bolhoos ni umnu neg arga bodoh hergtei bolno do. Internet hugjisunii achaar/gaigaar myanga myangan Agvaanuud online poker togloj saytan bolhoor shiideed orno doo. Tednii achaar, namtraas ni harvaas 1-x-y setgelgeeg nileen oilgotson Calvin Ayre metiin nuhduud Forbes list-nd orood, online poker-chidoos tegej tsoilj garj irsen hun negch ugui bile. Online Poker-chid nileedgui baidag bolhoor neg zuil heleh hergtei baih, mini bichleg poker-chidiig mungu hiihgui gej hleegui shuu, gehdee magdlal ashiglaad bodoh um bol poker-chdiin talaar mash olon paradox-uud baigaa, daraa sonirhol turuul bichne.

Odoo butsaad tsodgor soccer sonirhogchidoo yarii. Soccer sonirhogchid maani tarhiniihaa impulse-g idevjuulj, udur tutamiin booliin ajilaasaa amsdag stress-g namdaahiig oroldoj baigaa ni buruu hereg ogthon ch bish. Poker-chidiig boduul nomer-toi podoolk-nd l heden $ urehees gadna, neeg ih aldagdalgui hobby. Ed nar maani paradox bol bish, harin soccer sonirhdog mongol emegteichuud bol yaahiin arggui uchir bituuleg turliin humuus. Mongol erchuud, baga nasaa ihenhiig ni gudamjind teveg, nohoi, sags, baavgain chih, zodoon, soccer geh metchilen zuieer naadaj usdug (zarim neg chirta, rezin togoldog bandi nariig yariaad yaahav – aygui bol odoo ungu tuutsan yavjigaa biz). Bairnii batsaanuud gudamjind soccer togloj baihad, er em ni 14n nas hurtelee medegdeegui yavsan Bataa (jinhene ner ni Battsetseg)-g tootsohgui bol mongol ohiduud soccer togoldgui gehed helsdehgui. Sonirholtoi ni zarim neg busguichuud erchuudin adil nomertoi podoolk umsuul, huu-haa orilool aimar demjeel, zarim neg ni hed hongiin daraa ajiliihaa zaluustai Ronaldo-giin berteliin talaar yariltsaad zogsoj baih elbeg. Minii bodloor bol ternii orond Kaka-giin bogino short tuund yamar saihan zohij baigaag l yariaad baij baimaar um gej bodoh um. Bi ingej hamaagui gender-n asuudlaar dur meden tom amalj baigaa mini uchirtai. Jishee bolgood Bat(tsetseg)-n duu Namuun(tsetseg)-g avj uzii. Namuunaa Liverpool-n ulaan fan, haayaadaa AS deer orj irj Liverpool-n talar zaluuchuudtai yariltsana. Gehdee Namuunaa amidralda alag bumbgund 2 udaa l ushigluj baisan. gudamjind yavjihad ni talbaigaas garsan bumbugiig oirtuulaad ug gheer ni neg ushigluh gej uzej bisan, 2 dahi udaagaa lager-deer Gotov ahiin 3n nastai bandiig harj baihdaa sanaandgui ushigluud huuhdiig ni onood tarhiig n hudlugsuniig l tootsohgui bol yur ni shiren bumbgiig huluuruu ilj bisan udaagui ee. Tegsen hernee naizuudtaigaa Liverpool-n togloltiig algasahgui uzeh bolgondoo orilj guaaglah n elbeg. Erdemtediin sudalgaagar bol uur hun uildel hiijbaigaag harad, yag uurt ni tiim taashaal avdag gesenchilen, Namuuna bumbug ushigluj baigaa Casillas-g harahleer, tarhiniih ni ali heseg idevjideg um bol? duug ondog heseg u? esuul nuguu yavdal u? Minii taamgaar bol ali n ch bish, harin zugeer atmosphere-d ni savsagnaj baigaa hereg. Alivaa amitan urgamal hii demii savsagnah um bol hamag energy-gee baraad ur udamaa uldeej chadalgui evgui zuil bolno,tiim bolhoor Namuunaagiin savsagnalt uchirtai baih yostoi. Minii sohor taamaglal-aar bol Namuunaa maani uuriihuu alpha em bish gedgiig gadarlaj ehelsen bolhoor, ali boloh erchuudin dund savsagnah um bol, gaagui alpha-ertei ur togtoochih um shig bodogddog baih l daa. Ene bol arai l helsduulsen taamglal baij bolhin, gehdee herev alpha em hernee, tegej savsagnah yamar hergtei ve gevel bas dahiaad muuhaigaar heleh um bol Ego problem (jishe ni narcissistic) problem-toi ulsuud haayaadaa tegej olnii anhaaral-n tuvd baij, taashaal avdag bile. Gehdee ene bolomjuud dund bas, zugeer l hul bumbugt hairtai huuhen gej baih yostoi baih l daa, oruulchii, gehdee yu l bol.

Zarim neg humuusiig generalize hiij gomdooson bol uuchlaarai. Har hun bolgon shar bol, shar hun bolgon har baih alggui gedeg logic-oor handaarai.

1-x-y #1

Minii oilgosonoor bol end, logic-g yaaj udur tutmiin amidraliin setgelgee bolgoj ashigalah talaar yarij baigaa boltoidog. Hediigeer yag yug narviichilj yarij baigaa ni todorhoilohod hund asuudal tul bi zugeer shuud “1-2-3 setgelgee” geed bi nerelchiye.
Ene n yu ve gevel,
1 – gadaa huiten baina
2 – bi dulaan huvtsas umsunu
3 – teguul bi daarahgui
Iimerhuu daraalalaar yavgddag setgelgeitei baihiig l logic setgelgeetei amidrah geed end nerlej baigaa baih.

Deer neg nuhur “logic-toi hun amjilttai amidrah u? esuul ajilsag hun amjilttai amidrah u?” gej asuusan bailee. Ene asuultand hariulahiin tuld 1-2-3 setgelgeeni talar nuhatstai huurneh heregtei gej bodoj baina.

Hun gedeg amitan sayhaniig hurtel 10,000 garui mingan jin umnul hurtel surgeeree amidardag anchid l baisan. Tednii amidral bol unuugiin hunii amidral-tai haritsuulahad ers amarhan – an hiine, jims tuune, mal mallah ni mallana, urjine, uhen. Heden arvan mingan jilin tursh yag neg hevende surtei tom uurchilultgui, bodon agandgaaraa agnaal, jims tuudgeeree tuugeel
huchtei, chadaltai ni omgin terguun bolool amidartsgaaj irsen.Iim haritsangui togtmol, uurchlultgui heviin amidral ni humuusiin setgelgeenii ontslogiig 1-2-3 daraallatai setgedeg bolhod nuluulsun baih l da. Jishee ni, neg anchin bodon agniiya gej bodhod, ehleed oid ochood havh-aa beldene, daraa ni bodon olduul, havhruugaa buunuuruu huunu, bodongoo alduul, dahiaal shine bodon haij olno geh metchilen,.. 1-2-3 daraalaltai unuu uyiin program-n algorithmchlal tai tustui yavagdana. Ene setgelgee ni hun turluhtuniig araatan amitadaas yalgaruulj, ingej ui tumeeree delhiig ezerhiilehed ni tus bolson baih l da. Gehdee unuugiin nuhtsuld 1-2-3 setgelgee ni tohirono gej u?

1-2-3 (logic) setgelgeeni hamgiin gol sul taliig yarii. ene setgelgeer bol yamar ch logictei gej uuruuru baharhdag hunii huvid 1-n dara 2, tuunii daraa 3 garj irne. Getel genet neg udur 2-n daraa 5 geed shal uur ur dun garaad irehleer nuguuduul maani yaadag ve? Olon niiteeree shock=nd orj Kübler-Ross -n haruusliin 5n alham shig l ehleel Uguisgeel, daraagaar ni, uurlaj buhimdaad, tgeed bolohgui bol daraa daraagiih ni alhmuudiig ni niigmeeree hiine. Enenii neg jishee durdii l daa. Hamgin amarhan jishee bol anh Giordano Bruno gegch userheg er bidnii tengert hardag od michid bugd l manai narnii adil,narnuud. Delhii gedeg zuil yurtuntsiin tuv bish zugeer neg heseg geed toomsorgui tom amlahad ni Niitin 1-2-3 setgelgeend yaahiin arggui niitsehgui baisan bolhoor Pop-toigo, bishopuudtaigaa,tsumuuruu niilj baigaad userheg eriig shataagad haysan sangdaj baina.

Za teguul manai DNA negt ahan duus maani suulin heden zuunii turshi ajilgagdaj baigaa hun turluhtunii huvid baisan hamgiin hurdatstai niigmiin uurchilultund munuuh l 1-2-3 setgelgeetaigee tuugaad baidag,ene ni zov u gedeg tom asuudal garj irj bn l da.

10-aadhan jiliin tertee Harlem-s tursun augaa nairagch Tupac Shakur-n Changes duunii ayand zuslangiin Disco-n deer salan palan rap bujigldej baihad iinhuu duuldag baij bile

And although it seems heaven sent
We ain’t ready, to see a black President, uhh

Come on come on
That’s just the way it is
Things’ll never be the same
That’s just the way it is
aww yeah (yag ene heseg deer ni gararaa “naraa naraa naash ir” gedeg hudlguuniig udaanaar hiideg baila)

Ene jisheegeer, uuriihu rap bujigiin prodigy baisan gedgee zarlah bish harin niigem, baigali buh zuil asar hurdan uurchilugduj baina gedgiig l heleh gesin.

Nugu tom asuudalruugaa butsaj orii. 1-2-3 setgelgeeg unuu uyed huuhed zaluus, hugshid, merged maani yaaj hergeldegiig tsuhas duridii. huuhduudiin huvid bol oilgomjtoi- hamgin chuhal zuil bol. 1-hicheelde yavna, 2- surgulidaa ali boloh udaan baina, 3- tegsijaagaad tugsuh neg ni tugsunu. ene 1-2-3-g huuhguigeer het ert amidral-n amt-g uhaarsan jaaluudiig Mongolchuud buur ner tomyoolol ugtsun “Surguuli zavsardagchid.” za tegeel ene tomyoolold ortson huuhed bol tegeel, yur ni ireedui ni burheg bolchij baigaamdaa. neg hesegtee l niilj barih naiz ni tsuuruul, uur shig ee “surguuli zavsardagch” nartai l niilhees argguid hurne. Ene tal deer bi uuru buruu zuv gej tom baahaas arai l emeej baina. Het niigmiin tom tsenzurtei apparat tul, haluun usand huluu durhees tatgalzaad, daraagin niigmin bulegruu shud orii.

Zaluuchuudin huvid bol tedni 1-2-3 setgelgee ni arai l olon turul. Zaluu humuust ugaasaa testosterone, dopamin geh metiin ambits ihsegdeg bodisuud tarhiaar ni duuren, deer ni amidraliin turshilaggui baidal ni tedniig horvoo delhii deer yug ch hiij buteej chadah med bardam zangaar hulihddagiig nuuh zuil baihgui ee. Iim ih ambitstai ulsuudiig 1-2-3 setgelgeegeer soholchihloor, Turbo charged Porsche 911-g nudee anij baigaal joloodoj baigaa met um bolno. hana murguh ni murguud, onholdoh ni onholdood, uheh ni uheed, uhrah ni uhraad Tsirk-n motsikl unadag baavgainuudaas shig l hugtui zuils ih bolno do. Manai zaluus -n 1-2-3 aar bol surguulid shaldar buldar yavaad tugsnu, tegeed ajild orno, tegeed avgai huuehdtei bolno, tegeel, tegel tegeel tegeel… geh metchilen daraallaar tuuj ugnu. Hamgin haramsaltai ni ted maani ene daraalal zaaval 1-2-3 bish 1-2-5 geh gentiin tsohiltiig haraahan tootsooloogui baidagaasaa bolood anhniihaa amidraliin unentei uchirhleeree hund tsohiltond orno. Odoo joohn gashuun ch gesen tugeemel jishee aviya. Soko geed huuhrhun goodgor ohin baije MUIS-n 2r kurs. Soko-d suulin uyed neg tanihgui utasnaas bargil hooloitoi zaluu taniltsi gej bainga horgoodog bolov. Ehendee nileen durgui baisan ch gesen heden saraar hoinoos ni horgoogood baigaa Bargil-tai yaahav geed neg udur uulzahaar bolov… (za uunees tsaash oilgomjtoi)… genet neg udur Soko biye davhar bolchihvoo, balmagdaj sandarsan Soko Barigil-d duulagtal, sonsson daruidaa dahij duuldahguigeer alga bolj odovoo… Sokogiin maani 1-2-3 setgelgeer bol surguulia tugsuud, ajild orood, sain zaluutai hanilaad tegeed huuhedtei boloh bailaa, tegsen ingeed daraalal aldagdahhleer, yaaha medehgui ih l shanlana. Huurhuu Soko helj tuslah hun baihgui sangdaj horvoo delhii bugd l tuuniig zemelsen hartsaar harna. Ene uyed Soko medeej ene daraallal aldagduulsan yamar neg buruutan baih yostoi gej (bas l 1-2-3 segelge) end tendees uu haij ehlene. Oilgomjtoi – Bargil bol nomer #1 buruutan, ter d*r*k l anh zalgaagui bol…, ter l hamgaalalt hergelsen bol,… Bi l gej d*r*k, anhnaasaa yaah gej tiim hachin muu hun tanisangui ve… geh metchilen ungursunluu shagaij baidag buh l bolomjit argaar boldogson bol aldaaga zasah gej oroldono.
Za ene tseg hurtel bol ugaasaa oilgomjtoi 1-2-3 setgelgeenii daguu baila, odoo harin 1-2-3 bish minii sanal bolgoh 1-X-Y setgelgeeg yarii.

1-X-Y setgelgeenii daguu bol amidral gedeg todorhoi shugaman daraalal baihgui harin bainga helbelzej baidag abstract orchin yum gej harna. uur ugeer yu gesen ug gevel, buh l zuil magadlal deer orshino.
1 -t Gadaa huiten baina
2 -t Bi dulaan huvtsas umsunu
3 -t Bi daarahgui baih chance (85%) daarah chance (10%) uur tanigdaagui huvisagch (5%)

geh maygaar, zarim neg hun eniig unshaad… yea yea like we didnt know.. gej bodoj baigaa, baih gehdee. amidral deer humuusin 99% deesh ni 1-2-3 aaraa l amidardag.

za teguul ene 1-X-Y setgelgeenii sain taluud mash olon. Gehdee hamgiin gol sain taliig ni bi nuulgui helii. ene setgelgeeg sursanaar, 1-2-3 setgelgee-nii aldaanuudiig mash sainaar haraad surna. Tegheer yaah ve gehleer, 1-2-3 setgelgeer amidardag ulsuudiin uildel bolgon ni mash undur magdlaltaigaar todorhoi haragdaj ehlene. Iluugeer dursleh yum bol, agt moridiin suregiig nisdeg teregnees harj baigaa met oilgomjtoi hargadaj ehlene. Hudalaa onoldolgui jishee tatii, ene udaa ediin zasag bizness-tei holbootoi jishee tatii.
suulin 15n jilin dotor UB-t bairnii une m*ng*r hurdatstai ussuniig hun bolgon medne, eniig unshij baiga ulsuud bol suulin 5n jilin yaaj saihan usuj baigaad navs unasniig medeh baih. Za ene bol bugd tuuh. tuuh bidend hamaagui, ireedui sonin. odoogoor UB-t dundaj bairnii une metr/k-n une ni unaad 800-1000 havitsaa baigaa bololtoi (batalgaagui eh survalj). ene une ireh 5n jild yaah ve? ok,… joohon gaagui logic-toi humuus ingej harna, Mongol ulsiin GDP togtmol usuj baina, shine hurnugu oruulalt orjiina, hotjilt ihsej baina, dundaj ailuud (middle class) hurdatstai usuj baina, gadaada ajilagsad tuhain ulsin e/z n saijringuut, dahiad mungu guivuulaga ihsene. Mongold hurungii birj buyu, dotood hurungu oruulaltiin system ni baby bolhoor, dundaj setgehuite humuus munguu yaaj uniig ni aldagduulahgui hadgalah be? Olon arga baigaa, ch niigmiin mass ni zuvhun Ul hudluh hurungu-d l hurunguu hadgalaha bodno. Za tegheer, bodit ba hiimel erelt ali ali ni usuud ehleheer, Econ-nii huulin daguu niiluuletee nuluuj ulmaar odoo zaragdahgui geed gatsaad baigaa bairnuudiin une butsaal saihan usuj garana. Tiim bolhoor odoo zeeljigaad ch hamagui hurnguu bair bolguul ireh heden jildee, hed nugalchina. Ok.. za ene bodol bol manai 1-2-3 setgelgeegeer gargasan gargalgaa. Ene ugaasaa neeh shine zuil ch bish, eniig medsen barilagchid maani unee buruulku mash sain 800 deer bariaad baigaa ajilglagdsan. Odoo harin 1-X-Y setgelgeetenguud yaah ve? manaihan bol 1-2-3han yu gej bodoj baigaa, yamar uildel hiih ve gedgiig medej baiga bolhoor, detnii uildeliig ugtaad hagas alhamiin urd turuulj hudlunu gesen ug. sayni jisheeni tohioldold bol, 1-x-y setgelgeenguut bol 1-2-3han yu yugui munguu bairand hayhad belen baigaag medej baigaa, gehde ted ungursun onii “hymral” gej aihtar aashtai huuheniig harsan bolhoor, bair avdag tegsen une ni usuhgui bol yaan hemeen aij baiga. 1-x-y saihan neg commercial bank-deer ochood, sanhuugiin shine baraa gargaya aa geed arai sergeg uhaantai turanhaivtar boss-toi ni udiin hoolond muuhan uhriin mahaar hiisen wanna-be-American burger idengee helne. Yu gej heleh ve gehleer, bairnii uniin unaltaas hamgaaldag daatgalin baraa gargaya aa gej helne. Tegeed ter daatgalaa shineer bair avagsadad bairniih ni zeelend hamruulaad tootsood bodood ugchiiyuu gej helne. Harin orond ni tanai bank manaihtai hamtarch ajil bla bla geed bull$h!t business jargon-uudiig shunaliin 2 havtand ni havchuulj uguud burger bolgood tarhind ni chihne. Ene daatgaliin shine turliig saihan Sanhuugiin matematik ashiglaj baigaad, Black Scholes-n model-n urugtguliig ashiglaad uniig ni boodoj olood deer ni uursdiihuu ashigaa havsargaj uguud, buteegdhuun belen bolnodo.( Sanaa ni saihan ch, sachi ni hureh humuus tsoohon bolhoor,ingeed niitin idesh bolog) Engiin jishee avah geed baahan um bichjilee, butsaad 1-x-y dee orii.

1-X-Y setgelgeeg hun udur tutmiin amidral deeree bainga hergelene gedeg bol hurdan uurchilugduh unuugiin niigemd hotsrogdoj baigaa 1-2-3 setgelgeetei humuust arai l ahadsan hereg bolno. Ugaasa hunii hugjil gedeg chini evoluts-n huuliar yavagddag bolhoor iim amrahan, neg hoyor jilin dotor uurchilugduj chadku. Gehdee yaahav sanaj yavaad haaya haaya nandin uydee heregleed yavah um bol, busad 1-2-3-hantai haritsuulahad arai l davuu taltai bolno l doo. Evoluts negent yarisniih, burhand itgegchid maani ingehed yamar turuluur setegdeg ve? gsen asuultand odoogor bodoj amjaagui tul hariulj medehgui um. A harin hun turluhtun, uyiin uyed yamar neg shaltgaanaar, humuus suseg bishreld itegdeg be gedeg tal deer heden ug tsuhas duridii. Bi baahan helsenchilen 1-2-3 galbirtanguud maani 1, 2, geel tsuvaa haruul automataar daraagiih ni uildel 3 geel taadag ulsuud. Engiin jisheegeer bol neg hun hamraa uhsan chini boroo orchij l dee. tegenguut mani eriin tolgoind avtmataar hamraa uhanguut boroo ordiim baina geed bodood ehlne. medeej shudee, 1, 2, teher 3 gej baidgiim chini, te?. Gehdee amidral deer arai ch iim t*n*g bish l dee, gehdee l tengevter jisheenuud zunduu baina. Huviin jishee duridii. Neg uvul bi shalgaltandaa beldsen baairtai , guanzand huushuur, har tsai idengee sonin garchiglaj baisan chini, neg oyutan ingeed bichjiee ” bi shalgaltiiha umnu Lemonade uuchihlaar, shalgataa sain hiideg.” yuruusuu ene uguulber tegeel boloo. Tegsen bi margaash ni shalgalt uguh gazrin zamd baidag delguurees lemonade avaad uuchih sanatai orson chini ali uje ter delguurin buh lemonade duustsan baidag yum. manai 1-2-3 tuud nadtai adil bugd neg ijlhen zuil bodjildee.
Enuugeer bi yu helj baina gevel muhar suseg gedeg bol 1-2-3 setgelgeenii mash tom davhar nuluu. Bas shashin gedeg bol muhar susegen deer undeslej hul deeree bosson, asar tom muhar-suseg-bishrel gej bi huvidaa boddog. Burhan shashinii talar uugeer dutuu undruluu. Neg mergen hun nadaa herees hetersen tom enterprise-teigee hezee ch bitgii orootsoldoj bai gej helj baisiin. Gehdee shashinaar orootsoldson hun Dan Brown bish l bol , yur ni uudluh ni hovor ajiglagdsan.

za odoo butsaad eh sedevtee orj, 1-2-3 bolon tuunii gaihaltai paradox-uud manai Mongoliin hugshid, merged-d uilchildeg talaar bichii.
90-eed onii ehen uyed genet zah zeel-d orj hun amitan bugd l bor tolgoigoo medetsgeeh bolson tsag bol yag l hurdan soyolong barianii gazraas buunuur ni gargaj baigaatai ijilhen zuil bolson. bugd l tustui status-aas ehlsen ulsuud unuug hurtel uraldatsgaaj baigaag ajilgjaj baina. Olson hurungu munguur ni jagsaaval, Airgiin tavd, Zavhanii N.Enhbayar, Luu Bold, Battulaga geh metchilen har bor zusmiin morid manlailj baigaa suragtai baisan. Ed ch yaahav sonirholtoi bish. Harin tednii hoinoos zuuzai holbon nehej yavaa, dundaj hurungtunguud maani ih sonirholtoi. Tedgeer hurungtunguud maani 90eed onoos l garaanaasaa hurdatstai garj hil davan naimaa maimaa hiij baigaad, boditoi boditoi tomtom business-n alham hiisneer, zarim neg ni tom tom hurungu Songuuli gegch daagnii uraldaand uyaach bolj oroltssonoor heden bor tugrugnii deer suuj baigaa ulsuud. Edgeer ulsuudiin ihenh ni (bugd bish) classic 1-2-3 setgegchid, hamgiin sain ni ted buur yu ch setgedgui niigmiin mass-aas bol harin setegdgeeree yalgarna aa. Bi yur ni tegeel ihenhtei ni huviin bolon albanii jurmaar 2-3 n ug soliltsoj yarihad, yur ni bugd l uursdiin bel belchingiin hemjeeg gaihuulj, yamr geechiin onts sonin hobby-toi, yaadag iideg uhaalag bolhooroo ene buh zuild hursen gegchilen yarina. Getel yag esregeer ni Zah zeelin uyed bas l uraldaand doglon nutsgen hamaagui oroltssood aldtsan ulsuud UB-n utaatai hundiiguur duuren bilee. Tedgeer ulsuudiin yariaag sonsohnee zailuul, odoo ingeed amjilttai yavaa uye tengiihentei hairitsuulahad arai dutuu amidarj baiga ni zovhon teg gants azgui yavdlaas bolson gegchilen yarina. Jishee: hamar hashaanii Tseren ah ingej yarij bile. bi termuug zodood shorond orchoogui bol, udiig ingeed yavjihgui baih baisan geed. Uuriih ni yarij baigaag sonsohnee, ter zoduulsan nuhur ni uuruu guij ireel atagsan nudragand ni shangaagaaraa murguud baisain bololtoi. Ene 2 ajilglaltaas yu ajilgaldaj baina ve gehleer, manai 1-2-3=han maani muu zuil tohioldohleer busadluu chiheer, sain zuil bolohleer, uursdiin ur chambaa gej boddogt baigaan. Zarim ih medegch nar eniig unshaad, … naad chini hunii l ugiih ni zan shte… gej heleh baih. Magdgui ee. gehdee 1-x-y=han bolhoor iim zuilsiig arai uur untsguur hardag ni tedniig ontsgoiruulna.

1-x-y hen alivaa ireeduid bolj boloh buh l bolomjuudiig tsever magadlal deer tulguurlagdsan ur dun gej uzne. 1-x-y=henii huvid bol zah zeelin uraldaand turuulj yavaa ulsuud-n ihenh ni zugeer l tsever az gej helne. (chishhh.. uursdud ni helj boldguim shu… tehiin bol nasniih ni daisan bolno.) Magadlal ene amidrald yamar hamaatai ve gevel … mash ih hamaatai. magdlal-g hunii oyun uhaan buren tugs huleej avah chadavhi ni mash muu tul, end eniig tailbarlah gej bi oroldoh um bol aygui bol uuruu magdlal-aa buren oilgodgui gedgee medchine. tiim bolhoor tsuhas neg jishee avii. Dornodiin tegsh hundiid orshih tselger saihan tal deer heliin tserguud hun huchnii dutagdaltaigaas hayaa haaya shalgadag baij l dee, tuhain tsag muchid heliin zereg baih magdlalal ni (40%) gej bodiyo. Teguul odoogin nileen tom bayan gegdeh Zorig guia ter 96 oni namar yag ter muchid 3 n shirheg davhar tsesterniin achaatai mashinaar spirit huuli busaar hitdaas oruulj baij l dee. yag ter uyed ni helin tseregt barigdval, career ner tur ni unaj, lut tom hed dahin nuglah ashig orlogo ni navs unah bailaa, getel azaar barigdsangui oruulaad irj, arhinii uildver terugeeree bosogood unuug hurtel ajiluulj baina. Yag ene businezz-n argiig ni sonsson Y , ovjin zangaa ashiglaad, mungu zeeleed bas yag ijlhen tom hudulsun chini, Ak-tai tseregt bairgdaad, urund orood “shatjee.” Odoo eniig yurunhiid ni avj uzuul, yag ter heliin boomtoor Zorig, Y, giin uur 98n shirheg naiz yag ijlhen arga hergelej hel davsan gej helii, teguul,tsever magdlalaar bol dundajaar ter 100n hel davagchdiin 40 ni barigdaj, 60n bayjina gesen ug. Ene jisheegeer dahiaad joohn tsaashluuliya, Spirt-ni naimaa udalgui huuli durem changraad, ihenh hurdan hudulsunguud ni bizness-n nuh suvgiig haagaad ehelj l dee, tegeed manai Zorig guai noooluuriin biznesst orj l dee, nooluurin biznesst ashigtai baih magdlal edin zasag saihan biasan bolhoor 70%. teheer spirtni bizness bayjsan 60 noluurin biznesst orood 42 ni bayjaad, 18 ni shataad duuschee. daraagaar ni uldsen 42 bayan maani buh hurnguu avaad altnii uurhain biznesst orovoo. Neg uurhai deer suugaad avsan hun ene nasandaal ulsdgui um gesen havtgairliin ulamaas, tanij medeh hun bolgondoo hurj atguulaad, aztai negend ni buldoozert suulgaad heer huduu suvag shuuduu uhaj ugchee. ene udaa uhsan nuhnees alt garah magadlal ni 25%baijee. iim baga huviin gaigaar, 32 boss maani buren shataj, 10 boss ni l hurnguu hedhen jiln dotor arav nuglaad avjee. Uldsen 10 ni tsaashdaa UIH gedeg bizness t orood, barilga-t orood, yavaandaa bank sanhuu, uilchilgeenii bizness-t orsonoor neg taivan tsag uursdiih ni heldgeer zuvhun tednii hudulmuriin ur dun deeree suutsgaajee.

Ene jisheenees mini helhgeed baigaa saanaag bol ugaasa medtsen baih. manai uraldaand terguulj baigaa baychuud maani zuvhun hudulmur bish harin az mash iheer tedend nuluulsuun gej. dahin sanuulhad anh 100-n hun bizness-t orson bol altni biznessin daraa yurduu 10 n l uldej baina. tsag ungruh tusam ene too tsuuruul baina. tuunii hajuugaar suuld uraldaand orson zaluuchuud garj irne.
Enenii gehde hamgiin gol yarvigtai asuudal ni uneheer az zuvhun tedniig iveesen u esgui bol, uneheer tednii ur uhaan gol ni nuluulsun u? minii bodloor bol ur uhaan gedeg n bol yaahiin arggui alivaa bizness-t hul tavigchadad baih yostoi zuil, bas risk-g haraad zov tootsolood alham hiij baiga ni hamgiin zov alham. Magdlal-n onol deer neeree martsnaas gants chuhal zuil bol, herev hurd erguulehgui bol shagnal avah chance 0% gej. Tiim bolhoor, ur uhaan ni or undesgui hudalaa gej bol helegui ee, gehdeel az ih l nuluulsun gejigaa. Statistic-t neg gaihaltai zuil baidag ni tsag, hemjee ihseh tusam, alivaa huvisagch dundaj tuvluugee oirttog gej. ene oilgoltiig manai biznessmen-uuded ashigluul, tsag yavah tusam azaar garj irsen nuhduud ni nuraad, unheer busdaas davuu taltai nuud ni shovhorj uldeh um baih oo. Mongol shig risk ihtei gazar bol, ene process mash hurdan yvagdah baih l daa.

neg medhed ni sedveesee gajchih um, butsaad 1-2-3 taa orii. Hurgan baychuud maani yaaj bayjsaniig tsuhas duridilaa, ene bol tuuh, tuuh bidend sonirholtoi bish, harin ednii ireedui bolon, odoo uyed 1-2-3 setgelgeere gargadag hachin sonin paradox-uudiig yarii. manai hurgan baychuud, ih sonioon… Communisim-in uyed olon jil mytralgui ajilaad, dargaar ni zah zeeld orj noir hoolgui olon jil ulairaad hudulmurltsun bolhoor, uursdduu zoriulah tsag zav tedend maani yaaj garah bilee dee, tiim ch bolhooroo uursdiin huvi hunii uzel bodol, sonirhol gesen zuilsee hugjuulj amjaagui baidag. Tiim bolhooroo ted maani busad uursdiin zindaa bolon, uursduusuu deeguur zindaanii ulsuudiin hiij sonirhoj baigaag ni duurain huulbarlaj ehelsen umdag. 1-2-3 setgelgeer bol, mungtui bol, mungtui gedgee busaddaa uzuleh hergtei,tegsnii achaar tednii neg ijlhen zindaatai gedgee taniulah yostoi shudee. tiim bizde. logicgui zuil ogthon ch alga.

Tednii sonirhol hobby=h ni talaar yarii. Yuun turuun tedend hamgiin negdugeert baih yostoi zuil bol, chamin tereg – hamgiin mia ni l gehed hugjiltui oronii humuus benzin ih iddeg geed hergelhee baij baigaa Jeep-nuud turul turluuru. Zarim t*n*g ni het soliooroldoo avatgdaad Lambo, Ferrari oruulah jisheetei. gehdee bas nuguu talas harahd, het t*n*g bish, harin ch uhaantai ch um shig. Ugaasaa UB-n hurdnii limit 60km/h ene ni manai 300 km/h hol davtal hurdalj chaddag Lambo-t 4r araan deeree l yavhad hangalttai hurd. yag bodit amidral deer UB-n traffic, bas nuh suvtei zamiig ni tootsvol, 60km/h- bol hol davsan muruudul. Urd mashiniihaa bugsiig murgjihguighen shig undag duguitai huuhedtei ijlhen hurdaar l yavhad l taarna. Tehde hamgiin uhaalag zuil ni ugaasaa manai Boss Lambo avahdaa hurdlah gej avaagui, harin busdiin nudiig hujirlaj, uuriin uurtuu itgeh etgel, Ego-goo usguh zoirulltai avsan bolhoor, manai hotiin dugjree bol buur yaag tohirj baigaa um. Bagshiin deedees X horoolol ortol buglruutui uyed 1 tsag myantsagnana. Yag l boljiino, 1 tsag hotiin tuv gudamjaar zagvar umsjigaa l gesen ug. Udriin tsag ch yaahav, shunu l hamag id shid ni garna shudee. Shinehen uudee neesen, elite-uudin tsuglarlddag bar-nii uudend gyalalzsan Ferrari-gaa yaag uuden deer ni zam tugjij tavij baigaal, albaar joohon udaj hoinoosoo mashin tsignaalduulj anhaaral tataj baisnaa, udaahnaar dotroos ni tamhi suunegluulenhen, LV-giin bor malgai degjin davitsan dundaj nasnii zaluu garj ireel, Bogdiin udaahan taivan alhaagaar Club-ruu taviaal oriisht(bas l ih saihan kaif aa-tedend buur orgazmic baij magad). Mongolchuudiin gaihamshigtai neg tom delhiid tavisan neeltuudiin neg bol (Morin Urtuu) ter uyiin l DHL gesen ug. Heden 1000 km zaind orshih gazruudluu medeeleliig mash hurdan damjuuldag bolvsrongui system neesen. Ene saihan neelt-ee Mongolchuud maani odoo hurtel hadgalsaar irsen gehdee harin 1000km t bish, harin UB-giin utaatai hundiidduu tsahim shuudangaas hurdan medeelel soliltsdog helber. Medeeleliin diilenhiig hen negenii talaarh hov jiv ezeldeg bilee. manai Mr. Ferrari maani Club-ruu oroh ter muchid ali hediinee club dotor baigaa togos shig goyson ohiduud tuunii mashinii talaar haanaas ch um henees ch um sonsood medtsen baih um. za ter club dotor manai 1-2-3 setgelgeetenguuded maani setgegeeniih ni ontslogt denduu zohison gazar uchir, end bicheed yaahav. shuud gol asuudaldaa orii. manai Saak zaluu, hamgiin saihan Sogonoo-g ni chihdej avaal, Ferrari-daa suulgaal, shuniin 3n tsagiin hooson zam deer tumur hulugniihuu hurd huchiig dunguj taniltssan huuhnee uduuh uudnees haaziig ni huchtehen jihed, Brrooom … Pad geel salaa zamaas orjisan Excel-g murgchdiimda.(zaaval murguj tugsguh albgui l de, gehde ert oroi neg udur murguhuus l hoino, bichjii.)

Hurgan hurungtnuudiin maani ehnii sonirhol “chiichaa” bailaa. Harin 2 dahi zailshgui baih yostoi hobby bol an guruu. Yuruusuu avtomataar zaaval baih yostoi zuil. An gedegt – buunii turluud, chono, zagas metchilen bagtana. Yuruusuu heden bor tugrugtui murtluu, buu medehgui er hun baival , tegeel yur ni bizness-n hureend orohod hetsuu dee. Yadaj l yamar sumtai, yamar materialar hiisen, heden metr-n range-tei geel yusun shidin zuilsiig meddiim shig yarih yostoi. hamgiin sonirholtoi ni maani boss-uud hamgiin sain hamgiin untei, hamgiin hol tusgaltai barag l spec-op hanii hergeldeg buunas sain buu avah murtuluu, yag and garahleeree 1000 metr-n tusgalti bolt-action super buugaaraa jeepniihee urd duguinii yag hajuuhad amisgaadaj uheh gej baigaa choniig nuruund ni barag tulgah ni holgui zainaas buudaad unagchih um. Za yaahav ene zavhral ugaasaa gazar avsan hoino, hen toodiin gesen baidlaar, nemeed nuguu etssen chonoo untei mashiniihaa hamran deer 4 muchnuus ni tsusiig ni asgaruulj boogood, ger hurtleh zamaaraa hotiin gudamjaar ni gaihuulan yavna. Ene l muchid manai hurgan boss maani busad hun turultunguudeesee deer huvi zayaatai tengeriin amitan met medremj amsdag baih daa (taamaglav). Za zagas bol, uidsan neg heviin ger ornii baidal, yanshaa ehnereesee salj hed honog er chluu medreh gsen tsever dald uil ajillagaa. Herev zagsand ehneruud huuhduud hamt yavdag baisan bol Zagsnii hobby-tanguudiin 80% ter doroo sonirholo orhih baisan biz. Tegeed ch ugasaa yamar tom zagas barilaa geed jeepniihee hamar deer tavij yavj taashaal avj boldog bish.
Hurgan boss-uudin mani 3dahi sonirhol yostoi nuguu hun bolgon meddeg hernee, hench heldgui gedegchilen- nuuts amraguud yum gene. Hediigeer testesorene -h ni hemjee ider zaluu baih uyiihees ni heden onoogoor dooshilson ch gesen, urt nariihan biye haatai l bol heden nastai n ch hamaagui ohidiig harhaaraa tarhinii balance ni alddagddag sogog-toi bolchih um. Iim sogogtoi erchuud, ichej zovohoo medehgui, erh medel, bel belchingeeree surduulj ems ohidiig ch neg oims shig solidgiin baih oo. za ene talar ugaasaa hun bolgon meddeg hernee, heldegui sedev uchir bi bas end bichej samuuraad yaahav. Harin orond ni ergtei emgtei humuusin 1-2-3 setgelgee esreg huistenee songoh process-deer yaaj ajildag talaarh neg bytshan anzaaraltaa bichiye.

Bas l nuguu hun turlhtun maani ovog aimgaaraa had auguud amidardag baisan uyees ehleel, busad ami amitanii aidl, ur udamaa uldeeh zoirlogtoi amidartsgaaj irsen bile. Iim olon jil ingej niigmiin amidralaar buunuuruu amidartsgaaj irsen humuust bas evoluts-n ur dund hosoo songohdoo hergeldeg heden shinj chanaruud odoo boltol hadagldan uldej irsen um gene l dee. Hamgiin tugeemel zuil ni gevel emegchin amitad bol yur ni hosoo songono geheesee, uluutegeeir songuuldag baisan bilee. Za barag sayhniig hurtel XVIII zuund Romaticsm gej iliirel balairal uusehees umnu, hezee l 2 hun hair durlalaaraa ger bul boldog bailaa daa. Enethegt bol unuudur hurtel hotjij amjaagui huduu tosgond bol hurgenii etseg ni neg yamaa daguulaad hursh ailiin etsegt ni yamaagaa uguul, ohiniig ni beree bolgii gehed, durguitsah ail hovor shuu. Manai Mongolchuud bol buur amar, har baga baihad ni aav eej ni saihan yariaad tohiroltschidog – ugaasaa ch gol usnii heden ail geed songolt urgun baisan bish. Tegheer ter yuun durlal murlal… suusan hoinoo ehnertee/nuhurtuu duraldag baisan biz, ugaasaa hunii tarhiii holboosuud bainga neg zuil haraad baihleer, udur bolgon shine taluudiig ni olj ajiglsaar baigaad neg udur ter zuilguigeeree baihad hetsu bolchidog bolgood uustsen hoino. Sayhaniig hurtel humuusiin ger bul hair durlal-n talarhi 1-2-3 setgelgee unuudriihuus ogt uur baisan baigaaz. getel ene setgelgee ni yaaj ingej hurdan niiteeree uurchilugduj bolovoo gedgiig ni harahgleer, nadaa bas 1-2-3 aasa 1-x-y setgelgeeruu mass=aaraa hurdan hugatsaand shiljij boloh met sangdah ch shig. Hair durlal romanticsm-iin tal deer mini ajilgsanaar hun turlhtun maani suulin uyed mash tom tom urchilultuudiig hiigeed baigaamaa. Jishee ni durlal gegdeh alivaa neg heseg hugatsaan dahi hun amitanii tarhinii himiin bodisiin uurchilultiig mash zoltoigoor ashiglasan zohiolch, zuraach, shulegch nariin achaar… mash ih gazar avch niit niigmeeree uyiin uyed duulj huurdaj durlaltsasaar darui 6n uye ungurj baina. Bi arai boditoi jishee yarii, manai ernii umnuh hadan deerh sug zuragnuudaas ehleel, XVI zuunii Baroque ursgal hurtel tegej eregtei emgtei 2 hun hair durlaliig uzuulj zursan zurag bol mash hovor. Hadan sug zurgan deer zaan, zeer, hun, geh metchilen Egypt-n hanan deer baahan udur tutmiin amidral; Greek-n gantigan barimaluud er zorig, gavyaa shagnal, geh metchilen burhadaa turslen hiisen; Italy-n Renessance-n hana taaznii zurguud bol bugd Bible-n sedevtei. Haayaadaa neg tseej nutsgen huuhenuud neg eriig toirson maygiin zurag gardag, ter bol durlal-g uzuulj baigaam bish, harin greek-n domog deer gardag neg zorigt baatriig yaaj ongon huuhnuud mansuuruulj baigaa talarh zuraglal. Ter Italy-n sum dugana bolgonii hanan deer tiim tom tom zuragnuud zursan shaltgaan bol unuugiihuur jishuul, Suh janjinii talbai deer tom reclam hadsantai ijlhen – ter uyin humuus sumdee l buunuuruu ochij tarhiaa ugaalagdag gazar ni baisan bolhoor tegej zurdag baije. Deer uyiin media heregluurtei, unuu uyin media hergluuree adiltgval unuugiin Mongolin maani zuragtaar Solongosiin durlaliin drama-nuud baihgui, Hollywood-n duralatai kinoonuud baihgui, Bold, BX 2 durlaliin talaar bish, zugeer mori, honinii talar clip-n deeree duuldag geed tusuuluud uzdee. Aimaar baigaaz? *huites orgichiloo.

Anduuraagui bol France-n Luis XVI gej neg maniac nuhriin uhlees l hoish yur ni tegeel buh zuil zadgairaad huuhed zaluus hoyor , hoyrooroo harui buriigeer gardag bolsiim shig baigaan. Ternees hoish neeh saihan 2 zuunii tursh, erchuud duralsan busguigee uuriin bolgoh gej , baatarlag uildluud hiij buigaar durslen uzuulsen baahan nom zohiool ursan garj, hun bolgon ene bugdiin amtlan unshisaar niiteeree nilenhiidee duralal gedeg zuild uvchilchihjee. Za odoo uyed bol tegeel humuus nom barij suuhaa boliood,orond ni Youtube, Hulu, hi5, facebook orjigaad durlal hairiin manantsaraa utguruuldeg bolson. Gehdee ene olon jilin urgeljilel odoo uyiin ohid huvguud maani durlal hair gedeg zuild bishuuhendee itgej, tarhiniihaa muhart nandignaj yavdag zul ni bolchijlee. Bi hurtel sayhniig hurtel Sheakspeare-n Rome Julietta shig n ch arai haashaa yum gehdee Javhlan Baysagln giin “nasnii hair” gedeg duun deerhi durlal baidagt nam itegtsen yavlaa. Baidgui gedgiig n ch batlaagui l dee, gehdee l Enethegt baisan ch boloosoi gej bodol haaya buuhin, tegsen bol neg yamaatai l bol tegeel bolchih bailaa. Romatic hair durlal ene helbereeree baisanaa suulin 10han jilin dotor cyber form=luu shiljen nuuj orj biagaag haraad gaihah shig bishreh ch shig. Za tegeed cyber durlal gej yum unheer gazar avahiin bol tegeel, durlal gej ugaasaa zuvhun hun uuruu uurtuu uusgedeg fantasy tusuulul-n ur dun um baina gedeg oilgomjtoi bolno l doo.

Durlal gedgiig tsogtoi zogsoj baigaad buruu shaachidiim baij. davhgui gsen davaagaa 7davna gedeg shig l um bolj baina. Gehdee durlal gedeg zuil hudalaa gehleer ger bul, hair enerel, halamj setgel gedeg zuils dagaad nurana gesen ug bol ogt bish. Edgeer nariin nandin zuilsiin achaar l hun gedeg amitad sureg buleeree amidarch olon myangan jil mash olon berhsheeluudiig davan tuulj amidarch irseer unuug huregsen bilee. Zuvhun ter duralal geed baigaa turhen zuuriin hii balairal-g l bi halit uguisgesen um. Turuun bi bichej baigaad dutuu orhison, er em humuusiin hosoo songodog talar urgeljuulj bichiiye. Adguus amitad baidag tugeemel neg evoluts=n ur dund butsen zuli bol “Alpha er” “Alpha em”, ” betta” “omega” geed oilgoltuud. Meddeg neg ni ugasaa medeh baih, alivaa amitad ur udamaa uldeehini tuld, hoso songohdoo hamgiin huchtei, hamgiin eruul saruul esreg huistenteigee ur udamaa uldeevel, ur udam ni etseg ehee duiraagad eruul saruul chiireg sergeg turuud, amid uldeh magadlal ni ihsene. Mash uzseglentei logic, bi enend mash durtai… tsaarailag saihan zaluu gesen todorhoiltond , urgun tseh tseej, huchtei badriuun bulchinlag biye haa, hurts shiruun harts, tom eruunii yas, testestorene-nii ih hemjeeg iltgesen utgun hurts us geh met. (medeej ene nuhtsluud solongsuudad uilchilku l dee). Edgeer saihan zaluu gegdeh ersiig “Alpha er” gene. edgeer erchuud ugaasaa biye huch iluutei uchir omgiin terguun geh metchilen tom status-tai bair suurind baina, tiim bolhoor emegteichuud ni alpha er-d tatagadj,tuuntei niilhig bodno. Alpha em-n shinj chanaruud gevel, Quiza gegchiin duuldagaar J-Lo shig biye, Megan Fox shig tsarai geel helchihed todorhoi bolchih baih. Beta er, em-uud gevel tegel Alpha-gaa toir hureelj baidag, odooni hellegeer bol “dagaldan baysagch” nar um. Omaga er, em gedeg ni, bolvoos omog suregiin hamgiin mia n, odoogiihoor bol ergtei n”goijuur”, emgtei n”mama.” Evoluts-n huuliaar bol Omega er em-uud onts tsagiin ursgald ustan uregdej, alpha bulgiihen usun urjih yostoi um biahaa. Ene buhen yag ene huliaaraa nileen udaan yag saihan yavjihad XIX zuun havitsaa Enlightenment gej ih tom niigmiin devshil uusej oyun uhaanaa hun ashigluul iluu ihed hurj bolhiin baina gedeg oilgoltiig hun turluhtun avsnaas hoish. Alpha, Omega nuudiig yalgahad mash ih hundreltei bolj irjigaam daa. Ter tusamaa odoogin computer technology hugjisun uyed, hujgiltui niigemd bol hamgiin bolovsroltoi buyu hamgiin tolgoigoo zov ashigldag ni ih tsalin hiigeed, untei mashin unaad, alpha emegteichuudees songoltoo hiigeed baigaa. Minii huviin ajilglaltaar bol ter tolgoigoo ashigldag garuud dund mash olon omega-nuud tsohij yavah jisheetei. hamgiin amar jishee duriduul, Bill Gates geh metchilen. Ene zavharsan Alpha, Omega ni holildson nuhtsuld, manai eregchinee uursduu songodog erhiig avaad udaagui baigaa huuhnuuded maani songoltoo hiih ni Lotto togloj baigaam shig l hetsuu zuil bolj ehelsen l de. Odoogin alpha huuhnuud maani er nuhruu songohdoo, classic Alpha er-g songood har bor amidralaar amidrah u, esgui bol neg omega songood, tsataglan tsagan amidralaar amidrah u gesen hund songolttoi togtmol tulgarana. Zarim neg ni nas zaluu tsus shingen baih uydee, 2 nuhtsuliig 2lang ni hangasan Alpha zaluutai l suuna gej dotroo bodno, gevch emegchin amitan alpha suudald suuh hugatsaa ni dundjaar 5 n jil baidag tul tsag yavahiin hereer, uur zaluu alpha emegchinguudees hurts ursulduun irhiin tsagaar oldsontoi ni tegeel niileed avjigaa haragah um baile. Tehdee hun turluhtun maani heden mingan jil tuulsan zuilee ch tiim amarhan martahgui yum aa, tarhiniih ni holboosiig mash huchtei holbood ugsun bolhoor, gudamj talbaigaar yavjiigaa omega er,alpha huuhen daguulaad yavjigaag haraad shuud l instinct-eeree medne,terendee dotroo bachuurhsan mongol erchuud PC-gee asaan, chat forum-n olon niitin gazar orj irjigaad mungu dagdag huuhnuud, gadaadiihniig dagdag huuhnuud gejiigaal bahaa hanatalaa muulj ugnu duu.

Ohh boy… neg medsen chini yu ve… tomhon font oor jijhen tsaasan deer hevleh um bol 16n huudastai huuhdiin ulgeriin nomnii hemjeetei zuil bichjij. Hediigeer sedveesee heden tsagin umnu gajisan ch gesen, compulsive zangaasa bolood iim ih um bichjilee.

Aagii HOt Girl from NUM

Huvi hun gej yu baij boloh talaar uurin medeh pseudoscience -aa ashiglan yarimaar sangdaad huruu salgnaad baina.

Humuusiig hoorond ni yu yalgaruuldag ve? medeej gadaad turh, oyun uhaan, uzel bodol, tuulsan amidral gehchilen mash olon zuils hoorond ni yalgaruuldag. Hediigeer hun bolgon uur hoorondoo yalgaatai met sangdah bolovch yag unendee UB-n gudamjaar yavah duriin 2 busguig(Aagii, Baagii) songood, gadaad turh, umssun zuusen zuils, tuulsan amidral-g ni tootsohguigeer haritsuulah um bol, ter 2 busguigiin uzel bodol, sonirhol, husel muruudul ni hachin tustui baih magdlal nileen undur. Magadgui ter 2 maani 2laa A-sound-n duunuudad durtai, dajgui zaluutai gerlehiig husdeg, 2laa diplomatch bolohgeed MUIS-n hariltsaand surdag. Gehdee bi end edgeer hun bolgonii meddeg ijil turul zuiliig ni yarihgui ee, harin ene 2 ohinii setgelgeeg ni tsohoj yarii.

Aagii busgui bol baidag l neg mundakuudiin neg. Tereer odoogoor 19n nastai, Muis-d hariltsaand surdag. Diplomatch boloh husel ni uuruus ni garsan geheesee iluuteigeer, Aav ni communism-n uyed gadaad togtmol yavdag ajil Cool sanagdsan bolhoor, uuriin biyleegui husel muruudluu huuhed deeree biyluulj uurtuu setgel hanamj amsah zorilogtoigooro ohinoo bagaas ni diplomatch bolgono gej tarhiig ni ugaasan bilee. Aagii maani surguulia tugsuud az ni dairah um bol Gadaad yavdliin yaamand orsonoor uuriin gadaadad tomligdon Meregjilten gesen nereer gadaadad tomligdoltloo 10n jil bool hiine gedgee haraahan medej amjaagui yavaa negen. Gehdee Aagii maani neg zuiliig mash sain medej baiga ter ni Hariltsaanii ohiduud Hot gesen surgaar yanz buriin erchuud surguuliaar ni ulbulzuj yavdgiig meddeg negen bile. Aagii maani tegej alzagnaj yavhiig huseed baidaggui, gehdee Aagii maani dajgui zaluu oldoh um bol ger bul uusgeed togtson amidraltai bolhiig uguisgedeggui negen bile. Dajgui zaluu gesen ner tomyoog, unshigchidiin maani tarhi shuud avtomataar oilgochij baigaa baih. Gehdee todruulj bichiye. Nileen olon unshigchid maani dajgui zaluu gesen oilgoltond yu baidgiig medehgui baij magadgui. Dajgui zaluu : 24-33 herem nasnii, uguumur turiivchtei, unetei mashiintai. Ok, yurduusuu ene 3n shaarldalga baihad shuud l Dajgui zaluu-d orno. uur busad ter gadaad uzemj, amidraliin uzel bodol ene bol bugd hogiin savan dotor.
Manai Aagiig erguulj baigaa zaluus 9911.. utastaigaas ehleed 9304… hurtel yanz buriin zaluuchuud baigaa, gehdee yag ter Dajgui zaluu category-d bagtah zaluu arai l baihgui. Haayaadaa neg uidhaaraa ch umu, esgui bol zugeer ungui hool ideh husel turhuuruu nuguu olon zaluusiin hen negentei ni haaya bolzoond garna. Ter olon zaluusiin utasnii dugaaruud ni l uur bolhoos bish, yarij helj baigaa zuilsees ni avhuulaad, umdun dotroo umsuj baigaa bandaashniih ni brand hurtel bugd yalgaagui ijilhen. Neg l heviin huuramch ungu ayastai zuils yarij, yamar ih amjilt buteeltei amidraltai gedegee uzuuleh gej oroldoh ulsuud. Ungutshun harah um bol Dajgui zaluu category-d elbeg bagtchihmaar ch um shig. Gehdee Aagii maani olon zaluustai garj, yarij huursnii achaar, hudalaa uneng ni yalgadag filter tarhind ni suurilagdaad amjchijee. Horvoo delhiigiin hooson chanariig oilgoson lam shig Aagii busgui salhind hiisej ireed uurt ni naaldah hog met zaluuchuudiig bulldozer met toohchgui deeguur ni gishgen yavsaar.

( Aimaaar hol haduurchilaaa… Buur shaaal uuur um yariaad, Baagii maagii-gaa martaad, buur shaal uur sedev hunduhgeed bichej bdag bn sht. Aagiigiin amidral-g ingeed tur zavsralchii. Butsaad huvi hun gesen sedevlugee oriil. Shal demi um unshuulj nudnii chin bulching achaalluulsang mini urshuugtun.)

Alivaa hunii hamgiin sain meddeg hun yur ni hen bidag ve? Aav, eej, ah duus, naiz nuhud, hajuu ailiin Pagam emee?…. Minii bodloor bol hun bolgonii hamgiin sain tanidag meddeg hun ni uuruu baidag. Hun uuriihuu yund durgui, yamar belgend durtai geh metchilen buh zuiliig maash sain medne. Gutarsan uyed, hamt gutrana, bayralsan uyed bas hamtdaa bayrldag, yur ni bol hamgiin sain naiz, baingiin hamtragch. Humuus alivaa zuiliig mash sain meddeg, hiideg bolood irehleeree ter zuilee hiihdee het uurtuu itgeltei baidag. Jishee ni: Avtusnii joloochoos, ali zam deer yamar nuh suv baidag ve gej asuuhad, nudee anij baigaal zurhaich adil Bayanhoshuunaas, Bagshiin Deed hurtleh zamiin buh nuh suviig heleed ugnu – udurjin tedniig toirj yavdgim chini arggui l de. Yag uunii adilaar humuus uuriiguu mash sain meddeg uchiraas, uursdiihuu hiij bui zuilst itgel bardam zogsdog. Tiim ch bolhoor usvur nasnaasaa l ehleed uursdiin ireeduid hen boloh ve gedgiig songoj ireeduigee tuluvultsguuj, yavaandaa terniihee tuluu hudulmurluj eheldeg. Mundak 1-2-3 setgelgeer bol, hunii ireeduin amidral-n amjilt ni ter hunii ungursun hugatsaand her ih hudulmurlsunuus shuud hamaaraltai gej oilgodog. Mundakuudaas ingej asuuya l daa. Surguuliaa sain duntei tugsuh um bol sain ajild oroh u geed? ihenh hun tiim gene. Daragaar ni Sain ajild oroh um bol amjilttai amidrah u? mundakuud bas l tiim gene. Haramsaltai ni (mundakuudad) amidral gedeg tiim amarahn shugaman huviaarlaltgui ed um baijee. Enenii tod jishee 10-n jilee hamt tugsugchdiiin uulzaltuud deermash tod haragddag.
suruguli tugssnuus 3n jilin daraa: onts surlagtai huuhduud ni sain surguulid ortson. Bolomjin ar gertei huuhduud ni gadaadad, uldsen heseg ni utaan dundaa.
5n jilin daraa: Gadaad garsan onts suralgtnuud ni sursaar l, utaanbaatriihan ger bultei boltson career-aa ehltsen, bolomjtoi huuhduud etseg ehiin biznest hoshuu dursen mayagtai.

10n jiln daraa: onts surlagtnuud shunaltaidaa ch umuu, esgui bol uur hiij chadah zuil baihgui bolood ch ter umuu daraagiin erdmiin zergiig gorilj baina, Utaanbaatriin dundajuud zarim neg ni dundaj manager bolson suragtai, zarim neg biznessman bolj 1-2 huuhed(hun) altan undug olson met amjilttai amidarch ehlev.

15 jilin daraa: Erdmiin zeregee avsan erdemted sudalgaa shinjilgeenii ajil hiisen shigee sayhan ger bultei bolov. Dundaj manageruud maani udur bolgoniihoo boolin ajiliig hiiseer l, Altan undug olson yavsan zaluu maani tom shataad arhichin bolood,avgaidaa huugdsun suragtai, haayaadaa gudamjind taaraldhaar arhinii mungu guidag suragtai.

20 jilin daraa: Erdemted maani Ih surguuli-n Professor bolson suragtai, Nileed heden dundaj manager maani olon jilin turshilgaasaa ulbalaad bizness ehlej baiga sugatai, Heden jilin umnu gudamjind yavsan zaluu maani shinehen garsan Mortgage-n biznesseer hul dereee bosood avsan surgatai.

25 jilin dara: Neg erdemten ni Noble-d ner devshisen gene, dundajuudiin ehelsen bizness nileen dajgui yavjigaa gene bas negniih ni Ohin Olimpoos Alt avsan gene, Mortgage- biznesseer bayjsan zaluu maani Ih hurald gishuun bolj yavjigaad, zuurdaar nas barsan gene.

30 jilin dara: 50 garsan uvuu emee nar yu hiij yavah ni bidend hamaagui bulguu.

Ingej balai urt jishee avsan mini yurduu hunii amidral shugaman shuluunaar yavdgui, harin genetiin bolomjit az zavshaan-aar l amjilt ni hamaardag gedgiig ni heleh gej oroldson ni ene.

Shugaman setgelgeetei mundakuud maani ingej har bagaasaa bagsh surgan humuujuulegchdiiin achaar amidral shugaman baidag hemeen zaalgasanii gaigaar mundakuudiin amidralaas huseh zuil ni hurtel ijilhen boltsgoono. Huvi hun gedeg bol uuriin gesen uzel bodoltoi baihiig l, bi bol helne. Uuriin gesen uzel bodol gesnees bish, niit mass-g duuraij busdaas budaa idehiig heleegui bolno. Mundakuudiin ihenh ni zugeer l busdiin uzel bodol-g ter chigt ni huulbarlsan baidag tugeemel shinjtei. Ene gehdee ih eedreetei ed l dee, uzel bodol gedeg bol, yag l suns met, baidag ch um shig, ugui ch um shig baingiin selbelzej yavdag zuil. End heleed baigaa hamgiin gol logic ni huvi hun alivaa uildel hiihdee uurin gesen logic( bodol) undesleleer hiij baival deer gej helj baigaan. Ingej uurin gesen uzel bodoliig baga zaluu nasnaasaa uusgej amjaagui ulsuud,amidral deer busdiig dagaj salbagnaj yavaad yaaj had murgudug jishee bichiye.
Mini tanih neg zaluu bagaasaa HIPHOP gej 10n jil end tendgui salbalzachaad, surguuliaa tugsuh ter jildee busdiig dagan savsagnaj baigaad aldaa hiigeed shorond ortson.

Eniig unshij baiga AS-n zaluuchuudda, hun gedeg amitan uuriin gesen uzel bodoltoi baih hergtei, busdiin uildeliig dagan duuraihaasaa umnu uurin uhaanar bodoltsoj baival zuv. Shugaman um shig haragdah bolovch, yag unendee emh zambraagui ene amidrald bolomj, zolgui yavdal ali ali ni hunii amidrald bainga tohioldono. Alivaa azgui tohioldol amidrald uchirhad teriig uurin buruugaas, esgui bol busdiin buruugaas bolson gej bodhiin orond emh zambraagui orchilongiin neg eedree n l namaig shuregchilee gej bodooroi. Eedree ni shurgej baigam chini, udahgui az bas tohiooj bolohiin baina geed uuriiguu beldvel mash sain. Zarim mundakuudad zolgui yavdal tohioldohod, uur deeree hund tusgan avch, uragshaa zutgeh huchee saaruulchidag = ene bol BURUU. Mini heldgeer hunii amjilt -iin ih undes bol az hedii ch, uur neg zuil az-naas iluu chuhal baidag. Belen bish huniig az dairsan ch ter hun ter aztai tohioldoliig ashiglaj cahdalguigeer ungurdug. Tiim bolhoor hamgiin ehnii zuil shaardlaga bol ireeduid tohioh aziig ugtaad avj chadhaar biye, setgelee beldeh yavdal. hariin yaaj biyee beldeh ve gedegiin undes ni huvi hunii uzel bodoloos 100% hamaarna. Uuriin uzel bodolgoi busdiig duuraidag hund az tohiooloo gej bodhod, yag ter az-iig shuureltseh geed yag tuun shig har mingan duuraimluud oroldono. Iim l uchiraas mundakuud dundaas amjiltand hureh ni baga baidag bolvu. Iim uchiraas Ali boloh busdaas yalgarah hev mayagtai baina, tudii chine Az-nii tuluu ursulduh ursulduun bagsana. Zolgui yadaltai mundakuud uchirhaaraa yaaj sharhaldgiin adilaar, azaar yavjigaad amjiltand hursen mundaakuud yaaj huurdgiig sanuulii. Mongold bol ihenhdee Hammer avj eheldegiin, LA-d bol porn0 oduud hammer unaj eheldeg. Ehnii tohioldson az-g ashiglaad amjsan bol, daraagiihaa az-g ugtaad ushuu sain biyee beldeh hergtei, tegehiin orond uuriin mundagaar amjiltand hursen gej anduuraad huuruh um bol daraagiin zolgui tohioldoloor buh zuiliig ni avaad odoh jisheetei.

Odoo arai uur untsugluu shiljii. Minii deer bichsen buh zuils uneheer unen bailaa geed tusuulhud, neg logic-deer tulgiin chuluu met tulguurlaj baigaa, ter ni yu ve gevel, hun uursduu alivaa uildel hiihdee uhaanaaraa shiiddeg gesen taamaglal deer. Herev hun alivaa uildeliig uhaanaaraa shiidej chaddgui baih um bol, hun yaaj aliva uurt ni tohioldson az, gai aliig ni zov ashiglaj chadah bile. Herev buh humuus uhamsar saitai baisan bol, horvoo delhii ulger shig bolchino. Tiim bolhoor Burhan teriig ni medeed, hun gedeg amitang alivaa uildel hiihdee emots (emotion) ooroo hiideg bolgood buteetsiim shig baigaan. Hun alivaa zuilee emotsoor shiiddeg gesnii jishee bol har myanga naya tum bum bilee. Hamgiin engiin jishee, hair durlal deer ajiglagddag. Hair durlal gegch zuil hunii tarhiig mansuuruulah um bol ter hunii amnaas garj baigaa ug, ter tusamaa bodol yur ni buh zuil ni heviin uil ajilgaanaas ni shaal uur boldog. Duralsan huniees garjigaa ihenh uildluud ni uhamsaraar bish setgel hudluld tulguuralsan bolj huvirdag. Herev ta nar uurt chini hun uneheer duralsan u gui yu gedgiig shalgahiig huseh um bol, ter hunii hiij bui uildel ni engiin uyiiheesee her ih t*n*g zuils hiij baigaagaar ni jishehed haragdna. Gehdee herev chi uuruu ter hundee bas duralsan baih um bol, ene bugdiig ajiglaj chadahgui l dee, yagaad gevel chinii uhamsar chini bas durlalaas bolood untartsan baih bolno.

Uuriiguu Mundakiin heddugeer tuvshind yavj baigagaa shalgahiin tuld ungursun sard hiisen chuhal songoltuudaa harj baigaad hed deer ni setgel hudlul, hed deer ni uhamsaraa ashiglasnaa harj boloh um. Negent mundak geed garaad ireh bol sanaagaar unah zuil baihgui ee, hun setgel hudluluu songolt hiihdee bariaad uhamsaraa ashiglahiig baga bagaar ugaasaa tsag yavah tusam surdag. jishee aviildaa, 20 toi ohiduud shopping hiij baih uydee $250 geed neee’ eeeehh goyo gutal nudend tusaad boldgui daanch turuivchind ni yaag $250 nogoon baidag. Uhamsaraar boduul, ugaasaa gert ni baigaa 18-n gutalan deeer negiig nemhed yalgaagui met, gehdee ene gutal shinehen avsan Jeans-n door ni yaag goyo zohih bolhoor avah hergtei geed avchidag. Ene n setgel hudluluu uhamsar met huvirgaad shiidveree gargaj baigaa jishee. Yaag nuguu ohin chini 25 hureed 1 nastai jaal-n eej bolson hoinoo bas neeeee’ eeeh goyo nudnii shil haraad yaag avah gehleer huuhed ni ulun honoh uchir, setgel hudluuluu bariaad tsaash alhana. Ene maygaar aajim aajilmaar hun setgel hudluulu barihiig amidralii erheer surna. Zaaval ingej yumand shahagdalguigeer setgel hudluluu hun bairj boldog uchir minii buh yarisan logic or undesgui hudalaa bish bolj baina. Gehdee hun bolgon chadhu gevel ? medku, yaaj ch magad.

Odoo buur shaaal uur aralruu seltsgeeye. Hunii uildeluud setgel hudluld zahiragddag gelee. Odoo enen deer nuguu Alpha, Betta,Omega naraa oruulj ireed, Aagii-giihaa tuuhiig urgeljluulye. Aagii maani olon zaluustai bolzoond garsanii achaar, ider nasnii erchuudiin yaaj orchin uyiin Alpha er boloh gej jujigledgiig helsen. Odoo endees hudalch wannabe-alpha-male zaluusin talaar logic gargalgaa gargah geed oroldii. Biology-n shinjleh uhaand haraahan batlagdaagui baih gej bodoj baina, gehdee nileen tugeemel neg iim oilgolt baidag um. Busdiiig hamgiin sain huurdag arga bol, ter zuildee uuruu itgeh. Ene hediigeer hachirhaltai sonin sonsogdoj baigaa ch, hun gedeg amitan zarim uyed uuruu medelguigeer uuriihuu uzel bodol-g huurdag amitad um baina. Jishee, turuun yarisan $250-n gutal avdag ohin maani, gutalaa avahiin tuld uuruu uurtuu, Jeans-n deer goyo zohino geed uuriiguu tuhain uyed amjilttai huurtsan bilee. Evoluts-n achaar, humuus uur busdiin hudalaa huurah gej baigaa oroldlogiig yanz buriin argaar gadarldag bolood surchij l dee. Engiin naad zahiin jishee gevel, hudala yarij baigaa humuusin hamriin sarhiraa, nudnii hudulguun, biyiin uildel, hooloinii ungu, logic daraalal geh metchilen har mingan argaar medej bolno. Gehdee herev nuguu hudalch chini uuruu ter hudalaa yariaandaa itegtsen baih um bol, ter fizologiin uurchilultuud ni alga bolchidog bolno. Jishee ni: Jesus Burhanii huuhed bish, harin zugeer hun baisan hedii ch uuriiguu Burhanii huuhed geed uuriiguu huursan bol, tuuniig dagaldagchid bugd l burhanii huuhed gej itgeh magadlal ers usnu. Odoo Aagii-giihaa jisheeg yarii. Aagii-tai dotonsohiig oroldoh ijil bandaashtanguud maani bugd l uuriihuu unen dur turhiig Aagii-d medegduulhees ain, Aagiigiin uyiin ohidiin husemjildeg “Dajgui Zaluu” gedeg durd oroh gej baidgaaraa hicheene. Haramsaltai ni tedgeer zaluuchuudiin hudalaa dur turh ni Aagiid 15min bololgui azaartah jayagtai. Hudal huurmagaas zalhasan Aagii hanhuugee haisaar l … udur bolgon, neg heviin ijilhen hudalchuud hog shaar shig naaldsaar l…

Odoo Dajgui Zaluu-giin untsguus harii. Dajgui Zaluu-giin huvid, Dajgui zaluutai niileh gesen neg heviin ijlhen hudala ohiduud huld ni huraldaastai. Tiim bolhoor ene buh hudal huurmagaas zalhsan Dajgui Zaluu uuriihuu jinhene duriig nuun daldruulj adil-bandaashtanguudiin ichdeg “Dundaj Zaluu” dur turhuur ungulun daldlaga hiine. Dajgui Zaluu maani Aagii-tai uulzaldah bolvu?
Er emiin yavdal ugui mun eedreetei baigaaz? uulzaj uchirj amjaagui humuus ingej ih eedreend orj baigaam chini, uulzsan hosuud ni tegej bartsalddag ni arga ch ugui bizde..

Odoo Aagiig duridahaa boliood taivan amidrald ni uldeeye, tehgui bol udiid chih ni dungenseer baigaad, emchid ochij uzuuleh gej baigaa biz.

1-x-y #5

Havriin ehen saraas nutgiin zug joloo tatah bolsontoi holbogduulaad, heden bor tugruguur namaig boolchiloh gej baigaa ulsuudaas Mongol eh ornii mini talar unshij surah zuileer namaig bulah gej orlodogo hiiv. Namaig bas neg mundaak geed anduursan bololtoi, ovoolson tsaasiig ni bugdiig ni emhelj yanzlaad uur neg mundakaad evteihneer oilguulaad ugchihluu.

Ter ovoolson tsaasiig guilgej unshij suuhnaa, unuugiin Mongol eh orond maani shinchelen baiguulaltiin arivan ih hudulguun maygiin zuil bolood baigaa bololtoi. Uls turiin tolgoi terguun bolson, Kostyumtanguud maani genet gadaadaar yaridag bolson bolltoi iim ugnuud togtmol heregleh boljee : “London Stock Exchange, Hong Kong Stock Exchange, Sovereign Fund, “mongol erdes”, “mongol infrastructure”, “mongol bla bla”, Initial Public Offering(IPO), Private Placement, Corporate Citizenship, Investors, Gold, Copper, Chinalco, Gazprom” geh metchilen hachin yanziin gadaad ugsiig Tuulin hundiid amidragsaddaa orchuulaggui shuud olon niitin hevleleer tsatsah um. Ene gadaad ugnuudiin tsaana yamar system, yamar togloomiin duremtei baidagiig ni unshij baigaa mundakuud meddeg gedeg bi mash ih ergelzej baina.

Humuun bidnii tarhi ih sonin, udur bolgon hachin sonin shine zuiltei bainga uchirj yavdag. Gehdee hamgiin hachirhaltai ni medehgui baigaagui zuilteigee uchirhaar tarhi ni avtomataar alagsaad yavchihdag. Ugaasaa manai Auguu-d amidardag humuus bodon huuj guij baisnaa oid dairaldah shine turliin tsetsgiin uraglamliig haraad gaihaad bodood zogoschuul, ulsuud uhchine shudee. Iimerhuu bodoj tungaah ajiliig hiih zorilogtoi humuus tusdaa “otoch” “merged” geed bodhoos uur zuil hiij chaddgui ‘omega’ uud baidag bile.
Za teguul manai huuli togtoogchid maani enehuu hunii tarhinii sul taliig saihan ashiglaad avah sanaa tursun bolltoi. Ali boloh olon gadaad ug oruulj baigaad, Mongolchuudad genet oldson alt-g ni nuden dooroos ni sem avah bolomj oldojde.

Mundakuudiig mundakuud ni udirdag bolhoor, aygui bol yamar bantan hutgaj baigaagaa uursduu ch gesen medehgui baij bolohtoi. Za olon doloon onol chuluudalgui, gyls sanaagaa bicheed garj ajil amjuulya.

Uls turchid maani hevlel medeeleliiheniig ashiglaj uursdiin hiih gej baigaa uildelee ingej tailbarlaj baina:
Mongol ulsiin strategy-n ( alsiin bodlogo) hugjiliin tulguur bolson uurhai-nuudaa muusain hytaduud (gadaaduud)-n medeld oruulmaargui baina, ali boloh uursduu uursdiihuu huvi zayaag udirdan yavah huselteibaigaa gej yarina.
Za tegeed eniigee heregjuulehiin tuld, tedgeer uurhainuud deeree denchin taviaad, dotoodiin bolon gadaadiin hurungiin zah zeel (LSE,HKSE,TSE) good corporate citizenship-tei(uhsan gazraa sergeedeg,huuhed ajiluuldgui g.m.) investor-uudaas hurungu bosgood(IPO- Mongol Erdes) Tegeed gazraa uhaad gold copper-oo money bolgood (Sovereign Fund) baiguulaad, ter Fund-ihaa mungnii tuslamjaar Mongol orniihoo infrastructure-g saijruulaad, yavaandaa Bayan yaduugiin yalgaa baigsaj, chi bid Korea-chuudad dooguur haragdahaa bolih um baih oo.

1-2-3 logic-g ugui mun sain ashiglsan baigaamshuu, Iim mundag zuil yarij baigaa humuusiig mundak-uud demjilgui yaahavdee te? Gehdee amidral deer dandaa bodsonoos shaal uuruur ergeh ni elbeg bile (1-x-y logic-n durmiig sanarai). ter tusamaa Uls ornii 5-50n jiliin strategy gedeg bol yostoi tuluvluj barashgui hund davaa. Haa baisan 70, 80-n ond Moskva-gin ih surguuli, hol yavlaa geed Humboldt-n Ih surguuliaas Ediin zasag-n Master avsan ulsuud odoogiin Sanhuugiin yurtunts dahi shinehen moda-nd orjigaa buteegdhuunuudeer togloh gej oroldoj baigaa ni uls ornii ayulgui baidal, strategy tuluvlguund ni tom harshildah zuils bile. Soveireign Fund gedeg bol hen bargiin toglood baidaggui, ter tusamaa bagahan Hedge Fund-aas ch baghan hurungutui ($300,000,000-sbaga) fund buruu Risk management-n ulmaas hedhen jild gedseeree deeshee haraad hevjiih chance baigaa. Ter tusmaa odoogiin Mongol-dahi sanhuugiin mergejiltenguudiin medlegiin tuvshin, turshilgaas dugnehed. Tom ner barij baigaad, uursdduu ashigtai strategy-n uildel hiij baigaa uls turchidiin scheme-g nariin shiriin yarij baij, guurnees huluuruu duijluulj uheed yaahv gej bodood bolii (ugasaa ch hun oilgohgui biz.)

Het gunzigii nariin shirini zuil yairlguigeer, gossip columnist-n style-eer urgeljuulen bichiye. Minii biye Mongoliin Sanhuu Ediin zasag, Uls tur, Bizness gedeg zuilees hol baihiig erhemlen hicheen udii olon jil bolson bolhoor, yag tsaanaa yag yamar geechiin IPO zarlahgeed baigaag medehgui (altan amia bodov). yamartaich gesen HongKongStockExchange, London, Shanghai, ali ni ch baisan listing requirement gej zuil baidag. tuund ni huvitsaad chuluutui ariljaalan geed zaasan bolvoi. Odoo uur neg zuil helii, Mongol humuus yaaj ch bsan ter ord gazruudaa hytduudad(gadaaduudad) ughiig husehgui baigaa. Getel gadnii ulsiin hurungiin birj deer hurnugu bosgono gedeg chini, ter ord gazaraa zarj baigaa gesen ug. Odoogini tur ch umuu, Mongol huvi hunii erhend baigaa gazriin ordiig gadnii company-uud avhad mash hetsuu barag butehgui,uchir ni Mongol Uls-n huuli gej um baina, bas neg heden yambii tank-tai uls. Getel ter uls gadnii ulsiin zah zeel deer hurungu bosgood hayahleer, tedgeer ord gazruudiig gadnii hussen hun ni hudaldaj avj bolno gesen ug. Jishee ni , Baganuurin nuursnii ordiig Shanghai Stock Exchange deer shirhegiin $10 nogoon geed neg MGL gedeg company IPO zarllla gej bodiyo. Tegvel anh IPO-d orohod 51% ezemshil Mongolin turd, uldsen ni gadaadudad ezemshigdheer bolloo gej bodiiyo. Ene company-n CEO, management geed ulsuudiig Ambits-n ihdelted orson Mongol-n tur uuruu songono, tegheeree neg sulhan management songono (tur yamar ch management-n urlaggui gedeg ni batlagdsan bile). Hedhen jiln daragaar ashiggui ajilsanii gai geed ushuu hurungu oruulalt shaardagdana, Sovereign FUnd ni haraahan munggui MOngolchuud uldsen ezemshilee dahin private placement hiigeed zarna, tegseer baigaad 5-10n jil gehed turiin ezemshil 20% aas baga bolj, Nuguu Hujaa nar maani huvitsaanii ehenh-g ezemshisneer neg yosondoo nuguu uurhai ene ter busdiin medeld orj, Mongoliin heseg buleg 1-x-y setgelgetenguud ogtsom bayjij, uldsen mundakuud doroi heveer l uldene. Zaaval ingej zavaartaj duusah albagui gehdee, bas tednii yarij baiga shig uchirgui Mongol uls munguur buuljidug boloh yu l bol. Ter tusamaa hun ard odoogiin setgetsii doroitoloo zastal mash ih tsag hergtei, setgetsiin doroitol ni ariltal uls tsetseglene gej baidgiimu?

Mongol ulsiin turiin bodlogod baidag neg tom mundak setgelgee bol unuugiin hugjiltui uls ornuudiin tuuhen zamnaliig harj baigaad, yag ter zamiig ni ter chigt ni huulbarlahiig orolddog. Yamar saindaa shineer hiisen gazriin baylag-n tuhai huulin zarim heseg deeree shuud ichilguigeer South Africa Republic-n Mining law-g shuud orchuulaad hiij baihavdee. Turiin alban haagchidiin tsalin ni baga um chini dargiin tuslah ni uuruus ni medleg sulhan, 90 onii aztan sugalaanii ezen businessmen/uls turj-iin nudiig orchuuj nairuulsan document-aaraa neg mehlej dunguh bailguil dee. hedhen jilin daraa 10-n jil huuli suraltssan halzarsan tolgoitoi tsenher nudtei gadaad huulich, ter huuliin tsoorhoig olj haraad, baahan mungu ter tsoorhoigoor huu sorood avna. (ohh, ugasaa boltson zuiliig bolno geed yaritsan bn sht, BoroGold gej sonssonu?) Hen buruutai ve? Himdhan ajilchinaar turiin alba sahiuulsan MOngoliin tur u? esgui bol 10-n jil huuli sudalsan Georgetown Law School graduate u?

Hultui gartai hun bolgon uul uurhain bizness-t orj, heltei amtai bolgon ni uul uurhain bizness yarih bolson tsagt ene sedviig ingeed dahij suhulgui orhii. Mundakuudiig maani yaaj gadaad ugeer huurj baigaag ni anzaarsan bol, odoo huurtdag ni bish, huurdag talruu ni 1-x-y setgelgeegee ashiglaad ortsgoogooroi. Bi neeree Mongold udahgui bolj bolzoshgui irgenii zurchilduun, dain dajing, Inflation, Edin zasgiin navs unalt gedgiig yariaaguim bn sht,… zaza iimerhuu zuils yariaad ehleh um bol yaag nerniihee urd ungu shahchina. yavandaa butsaad oron nutgiin yariaandaa orj alpha betta, halbaga sereegee bichii.

1-x-y #4

alpha betta, avgui huuhen, tumbun shanaga gesen oron nutgiin yariaagaa tur zavsarlaad, arai tomhon sedeveer heden ug bichii.
*1-2-3 gej bichehed tsag aldaad tuvugui baigaa bolhoor uunees hoosh “mundak”, “mundakuud” gej tomyoolhoor bollo. “mundak” gej yamar ch utaggui ug, zugeer sonsoglontoi bolhoor ni sogchilo.

Ardchilal gesen nereer turui barij baigaad mundaakuudiin tarhiaar sharik toglohiig MGL-d uls tur gedeg um shig baile. Ene bichlegete baga zereg “Democracy”, “Economics” gesen oilgoltuudiig sedreej ugiye. Ene bichlegiig unshih humuusiin ihenhd ni amar bailgah uudnees, ali boloh engiin argaar tailbalan bichhiig oroldiiyo.

Ardchilalal-n talaar manai “G horoolol” d aimgaas dunguj nuuj irsen unshigchid maani yu baidag um bol gej tusuulj yavdgiig ni bi medehgui um. Tiim bolhoor yadaj neg huviin/ulsiin ih deed surguuli-d suraltsatsgaasn ulsuudad Ardchilal-n gol utagaa sanaag gunzgiirj yarilguigeer zugeer amidral deer yaaj heregjideg talaarhi uurin bodloo huvalaatsaya.

Hun amiin maani ihenh ni ardchilal gedeg ugnii gol sanaaa ni buh humuusiig ijil tegsh gej uzehiig helene. Mun tuunchilen, hun bolgon baiglaas zayaasan erh chuluutui, tiim ch uchiraas udirdagch- aaraa uursdiin dundaas yamar ch garal uuselgui, tumenii negiig songoj ter ulsuud ni uldsen hesegee udirdaj yavana. MGL-dahi ardchilalsan songuuli bol, 2.500.000 huntei MGL ulsiin 33,000 irgen bolgon uursdiig ni tuluuluh huniig UIH-d songoj baigaa um- Songogdogch nar ni tur zasaglal uusgene. Mundakuud gehdee hamgiin gol ni tedgeer songogdon garj irsen huuli uusgegch nar ni (yaagaad ch um) zuvhun songoson ard irgediihee ashig sonirholiin daguu ajilanaa gedeg hesegt bituuhendee nam itegdedeg. Tegeed yaadag gehleer, uursduu songosniihoo daraa, ter ni ch idlee, ter ch bayjchilaa geed buun drama uusgene.

Mundakuudiig bugdiin saihan jigsaaj zogsooj baigaad songoltiig ni tsaasan deer tsugluulah uil yavz bol manai uyiin gaihamshigtai paradox-uudin neg umbaigan. Ingej olon shugaman setgelgeetei mundakuudiig songoltiig ni avahiin tuld tarhind ni “ardchilal bol shudraga” geed tom tamga daraad ughud, bugd hoorondoo jiv jov geltsej baigaad neg hunii neriig duguilj orhidog bile.

Manai mongolchuudiin maani “Ardchilal” gedeg zuil yamar hudalaa hii hooson tsuurhal baij boloh talaar uurin bodoloo tovchhon huvaaltsaya. Hamgiin anh Ardchilal Greek-giin mandaltiin uyed heden Vannii alchuur biyeeree orooson humuus uusgesen gej yaridag, Tegej baigaad Greek-n nuralttai zeregtseed duugui baij baigaad, Nuguu gaihal er Louis XVI-giin uhliin daraahnaar yur ni hun zaaval ingej busdiin erhen door muljigduj amidrah yostoimu? gesen asuultuudiig merged sonirhoj eheltsgeej. Za yag unendee buh process iim amarhan boloogui, gehdee bi ter bugdiig end toochih tevcheer alga, tiim bolhoor yurnhiid ni yarii.

Tsever unuugiin bidnii medeh ardchilal gegch zuil ni Americ-t anh odoogiin Dollar-n devsgertuud deer zurag ni munhlugdsun nuhduud boloh, Washington, Madison, Franklin, … geh metin ulsuud tsuglarj baigaad hun bolgon erh ijil tegsh ba ard olniihoo erh ashgiig hamgaalahaar engiin humuus turiin erhiig gartaa avna geed bichig bicheed gariihaa usgiig zuraltsgaaj gene. Hediigeer sur duuliant tuuhen yavdal baisan ch, yag unendee ter yariaad baigaa “hun bolgon ijil tegsh” gedeg snaa ni shaal hudalaa gedeg ni Boolchilol, Emegteichuud deer hargddag baila. Eniigee uhaarsan uldirdagch nar ni haa baisan XX zuund neg negeer ni tedend hun gegdeh erhiig ni butsaaj olgoson l do. Ene hun bolgonii medeh tuuhen yavdliig yarij baigaa uchir mini bol “ardchilal” gej zuil anh uusej baihdaa hurtel huurmag ed baisan gedgiig uzuuleh gesen oroldlogo bolno. Urgeljluulen oroldii…

Anh Ardchilal gej yarigdaj anhniihaa Huuli uusgeh Deed(senat) , Dood(house)- huuli uusgeh bulegee uusgehed, songogdson olonhiin ihenh ni gazriin ezed (Bayan) humuus songogdson. Songuuli uguj baiagaa humuus ni bas l yur ni seheeten talruugaa humuus. Tegheer neg yosondoo Ardchilal gesen huuramch nereer, niigmiin deed tuvshiniihenii uldsen humuusee moligddog baiv. Tedgeer hurgan baychuud, huuli uusgeh baiguulgiig gartaa avj baigaad, Yag unuugiin Mongold bolood baigaagiin adilaar uursdiin huviin erh ashigiig hamgaalasn huuli uusgej baisan. Teruuniih ni tod jishee bol, Americ-n Irgenii Dain bile. Yaagaav nuguu (Gone with the Wind) gej kinon deer tod gardag da. Umnudiihenii huvid, bool gedeg n tednii bizness-n ur shimiig uusgegch Juice, Hoidiihanii nutgaar hund uildverlel hugjij baisan bolhoor, tedgeer humuusiig avchirj hudulmuriin hulsuu bagsgah gesen motivats-tai baiv(neg bolomj).

Joohon tuuh bicheed ehelsen chini shuud noir hurj biana. Odoo butsaad Mongold baigaa ardchilal-n gol gol logic-uudiig bichii. Unuugiin Mongolchuud maani ardchilal gedgeer tiim tugs niigmiin butets baidag gedegt itgej baigaa ni mash buru gej helj baina. Tuunees iluuteigeer yaagaad tiim tugs ardchilal manai Mongol bolon busad 3dagch ornuudad uusehgui ve gesen talaar odoo yarii. Tugs ardchilal baihiin tuld hamgiin negdugaart songogdson humuus yuun turuun songogch ard tumniihee erh ashgiig huviin erh ashigiiin umnu tavina. Ene logic bol Mongold oiriin uyed l lav butehgui zuil. Mongold maani negdugaart ardchilal gej zuil uuseed 20hon jil bolj baina, ene ungursun hugatsaand maani turiin ajiltan gesen oilgolt zamhran ugui bolson. Jinhene turiin ajiltan gej hen be? Turiin ajiltan ni huviin erh ashigin tuluu bish, harin busdiin erh ashigiin tuluu uil hudulmuruu erheldeg huniig helne.

Mungunii gachuudal, Ambitsiin iluudeld orson manai irged turd ajildag gol shaltgaan ni neg bol avilga avah, es ugui bol, uur ajil oldku bolhoor ireeduid garj irj magadgui avilga-n bolomj-g huleej ajildag. Odoogiin hugjisun ardchilal-n system-d bol parlament-d songogdson humuusiin ihenh ni 10-20 n jil niigemd turiin alban haagch hiisen baih jisheetei, US-t bol Senate-d garah hamgiin tugeemel career zam bol Ivy League surguuliaas-s BA, Top Law School-ees JD, dor hayaj 6n jil huulin company-d junior hiij baigaad, Duurgiin shuuh-d shuugch, yavaandaa House-t ner devsheed, 2-4n term-n daraa Seante-d orno. Tovchhondoo heleh um bol edgeer huuli uusgegch nar maani amidraliihaa turshid niigmiin tuluu ajil hiine. Tegsen chini manai nylh Ardchilsan system-d maani yaadag ve gehleer ih sonin. Ner devshij baigaa ulsuudiin ihenh ni 90-onii uraldaanaar az ni shovoigood garaad irsen heden buduun zaluus. Tedgeer nuhduudiin yamar zorilgoor UIH-d garj baigaag ni uls dayaaraa medne. Medeegui negd ni odoo bi heliiy: huviin erh ashigaa hamgaalah gej -$ hiih gej UIH-t garj baiga. Za tegeed ingeed zuvhun $-nd l sonirholtoi humuus ard irgediin tolgoi deer gariyaa geed uursduu garaa urguud shuudai guril, budaa ger oronluu zuuj guigeeed baiga ulsuudiig odo yaahavdee geed songuulin huudsan deer ni negiig ni songono. Garj irsen hoino, heden shuudai guril budaa-nd ursen munguu hed dahin usguj avah bizness-n tusluuded uursdiiin gar hul , ohin company-aaraa mungu huulina. Yadaj baihad Mongol jijhen bolhoor, buh bulhia n tsahilgaan met hurdan tarhaad buun hel am uusgeed,”chi , bi”gesen huruul mandana. Ene bugdiig zuragtaar uzeh songogchid maani haraad uursdiin yamar buruu songolt hiisenee uhaarahiin orond, hen negniih ni tald evsej orj, Sport-n toglolt uzej baigaam shig balegshiglaj ehlene.

Mundakuudiin itegeleer naadaad UIH-t garaad irsen gishuunii bulhiaa ni olon tumend ilerchilee gej bodiyo. Ene uyed manai mundak songogchid maani Ardchilal gedeg zuild itegdeg uchiraas Shuuh zasaglal gedeg zuil ni tedgeer luivarchidiig zohih yosnii shiitgeliig ni ugnu geed davhar moligduulchij baigaa um. Medeegui negend ni helehed, Shuuh zasaglal gedgiig chini Yurunhiilegch ni songono, Yurunhiilegch gedeg ni namaas ni devshigddeg, Namaas devshigdehiiin tuld hamgiin tom erh medeltei (esuul amtai) baih hergtei, Erh medel mungtui shuud holbootoi. Tegeel neg yosondoo bol Shuugch nar ni bas yalgaagui heden bor tugrugnii tuluu yaaj ch huulinn tsoorhoi ashigluulhad belen ulsuud suuj baina. Bas yaaj mundak-uudiig ulaim tsaim nuden deer ni luivarching ni sul taviaad yavuulah u geed, heseg hugatsaand horioond hiine. Ene yarij baigaa zuilsee arai unglug bolgohiin tuld S. Erdene gegchiig tsohood duridiildaa. S.Erdene mungu luivardaad barigdaad, bantaad, eserguutsej baisnaa yaaltachgui N.Enhbayriin buunii nohoinii ulmaas shorond orov, orood udaagui baij basian chini, Elbegdorj gej neg daldgansan navtaak Yurunhiilugch bolsnu ugui yu, shuud urshuujih jisheetei. Odoo S.Erdene ni UIH-t ortson, gem zemgui hun bolood yavjaih jisheetei. Gaihaltai baigaaz? Ugui ee.. gaihah zuil ogt baihgui, buh zuil 1-2-3 yosooroo l yavagdaj baina. Alivaa hun uuriin hiisen buruu songoltiin ur dung ni uuriin mahan biyeer amsadag amidraliin durem baina. Ene durmiin daguu songogch ard tumen ni anhnaasaa, $-nii tuluu ner devshigsediig songosonii gaigaar, amidral ni sehehgui biagaa baidlaar uursduu lai-gaa uurj baigaa bulguu. Buur nariindaa yarih um bol, tugs Ardchilal gedeg zuileer tarhiaa ugaalagsanii gai bulguu.

Za odoo arai esreg untsguus yarii, unetei pidjaak umssun, baga zereg guzee unjuusan mungtui ulsuudiig songohiin orond, Ih surguuli-n huulin bagsh-g songoh um bol ard irgeded heregteimu? gesen asuult uusene. Mundak setgelgeenii ih undesiig chini bagsh, surgan humuujuulegchid zaaj ugdiishte. Tiim bolhor Tur zasgiin tolgoid mundak-uud garahleer yu boldog ve gehleer, ted buh zuilsiig yag nom yosniii daguu buyu, tuuhen surgamjid uildluud deer tulguurlaj shiidveree gargana. Negent tegent tegej ulig bolson zasaglalaar yavsan uls oronii hugjil mulhuu jaal shig bolj huvirdag gedgiig olon uur ulsuud deer jishee avaad harj bolno.

Nuguu talaar, nomiin duu sonsson ih medegch naar uls turd garsan ch, Jeep-eeree uraldatsgaah baychuud ch garsan hun bol hun, hezee ch uuriin ashig sonirholiig urdaa tavina. Negent manai Mongol uls 3dagch oron gesen nerneesee salaad buyu engiin neg hun shudraga hudulmuruur uursdiin heregtseeg hanghaar tsalin mungu olj chadahguigees hoish yamar ch hun erh medeld garsan ted uursdiin ashig orlogiig l urdaa taivna. Neg ugeer heluul, boss ni songogdnuu buus ni songogdono u yalgaa baihgui. Manai ulsad shudraga ardchilal baih yamr ch niigmiin, ediin zasgiin, huuli zuin bololtsoo oiriin ireeduid haragdahgui baina.

Ene hurtel minii bichsen sanagaar bol Mongoliin uls turd, yamar ch bolovsroltoi, yamarch ambitstai, hen ch garsan yamar ch yalgaagui gej helj baina. Yaagaad gehleer bidnii husdeg ardchilal baih bolomj odoogoor baihgui. Yag ingeed ene gargalgaag hun shuud oilgood uurtuu huleegeed avchii gehleer neg l chadahgui – itegmeergui ch um shig sangdaad, eniig bichsen 12333-g uguisgemeer boloh baih. Bi umnu ni bichsenchilen hunii tarhi gedeg horvoo delhiin yums uzegdel bolgon yamar neg uchir utagtai baih yostoi geed urgelj irj haij yavdag. Getel yag unendee zarim neg zuil yamar ch utaga uchirgui baij boldog gej 1-x-y setgelgeetenguud uzdeg bile.

AS deer erteer harsan chini Energy Resource, Genco Battulga 2-n aliniih ni tald oroh u geed neg ohin ih l bodlogshiron suugaa haragdsan. Ali n ch bsan ter ohind chuhal ur dun uguhgui l bolov u( ali negniih ni oiriin hamaatan bish l bol). Uul uurhai sergeen mandalt geh loozongoor Mundak humuusiig yaaj moligdoj baigaag daraa zavandaa bichhiig oroldii.

Ug ni Mongol dahi ardchilal gej luivariig yarichaad ter ardchilal ni Ediin-Zasag gedeg gahialtai tuhuurumjtui niileed Luivarchid maani yaaj mundakuudiig nusiig ni shuvtartal alagddag talaar bicheh gesen bolovch, dunguj ehniihee sedviin ehleliig ni bichej baihad uchirgui sonirhol unav (magadgui turuun tuuh duridsanaas l bolson baih l daa.)

Yaag ingeed Submit darah gesen chini, neg l gem hiitsiim shig medremj turuud chadsangui. Gyls neg gegeetei talaas ni tsuhuilagchii. Tugs Ardchilal baihgui, oiriin uyed baih ch garj irehgui gedeg ni niit hun am, uls oronii niigmiin erh ashigt muugaar nuluuldug hedii ch, tsovoo sergelen negend ni bol uur yamar ch hugjisun niigemd baidaggui gaihaltai davuu taluud olgodog. Tiimees, hen idchilee, ter baachihlaa, geed gutarj suuhiin orond, iim bolih niigmiiin system-iig uurtuu ashigtaigaar erguulerei.

1-x-y #3

Ene udaa amjilttai amidrah 10-n nuuts gesen sedveer bicheheer shiidelee.

Iimerhuu sedveer bichegdsen nom zohiooluud bol buur uuriin gesen otdyel-toi baidag. Zarim humuusin helj zanshisnaar Self-Help (huvi huni hugjil) -n talar bichdeg. Nas baga tsus shingen baih uyed, medej tanih buh humuus amjilt gedeg zuiliin tuluu “Uraa” hashigraad buunuuruu guildej baih uyed bi bas dagan hoshigroj guihiin hajuugaar, bas bolj uguul zamiig ni tovchlood amjiltand ni hureh sanaataigaar Self Help book hediig garchigalad avsan l daa. Self Help books- dundaas ni “amjilttai amidrah” gesen sedviin nom-g ni tonshin guilgedeg baiv. Yur ni bol tiimerhuu nomonuudiin gol logic-uudiig jigsaagad bichii.
1. Hun bolgon ijlhen, tiim bolhoor neg argaar buh hun amjiltand hurj bolno.
2. Horvoogin yums uzegdel bugd yamar negen uchir shaltgaantai.
3. Hichee hichee, zutge zutge,… bi chadsiim chini chi bas chadna.

Tsaashaa 4, 5 … tugeemel logic-uud ni yavj ugnu. Ene udaa bi gehdee ehnii 2 logic ni yaaj shugaman 1-2-3 setgelgeetenuudiig maani yamar goyo huurj chaddag talaar bichii.
*turuun ug ni dahij , 1-2-3 ,1-x-y ene ter gej dongosohgui gesen bolovch, minii tolgoinoos garah buh zuil ene 2 setgelgeen deer ulbaatai bolhoor, bichehees uur arga alga. Gehde ali boloh baga hergelehiig hicheenee, … Not!.

1-2-3, ba 1-x-y gesen setgelgeenii yalgaag haruulah gej oroldiildoo. ” Yavsan nohoi yas zuuna.” Neg iimerhuu utagtai zuir ug baidag. Ene zuir ugnii logic bol 1-2-3 setgelgeetenguudiin maani mash tod jishee. (Turshaad uzsench bolno, yamar ch hun deer ochood yavsan nohoi yas zuuna , te? gehed “tiim” l gene.)
Za teguul 1-x-y setgelgeegeer ene ug yaaj huvirahiig haruuli. ” Suugaad uldsen nohoinoos yavsan nohoi yas zuuh chance(magdlal) ni undur baij bolno.” Anh unshihad yamar ch todorhoigui , manaihnii helj zanshisnaar “buurunhii hun”-ii hariult shig baigaaz. Gehdee amidral deer ene ni iluu unen baidag um. Jishee ni, suugaad uldsen nohoind geriin avgai yas shideed uguh ch um u? esgui bol yavsan nohoi zamdaa chonond bariulchih ch um u? geed utaggui nuhtsuluudiig bolomjit hariultuudad havsargaad ugnu gesen ug. (ene muchid unshij baiga hun baiga bol, nileen samuurj ehlsen baih.) Bi sanagaa todotgohiin tuld, niit hun amd baidag gachin zuil yarii.

Neg zaluu shagai hayj baina gej bodii,

1. honi buuh chance – 30%(taagaad bichii)
2. Yama buuh chance -30%
3. Temee buuh chance -20%
4. Mori buuh chance -20%

Ene bol 1-2-3 setgelgee, ene setgelgeend “uher” buuh chance-g shuud avtomataar hastsan baigaa baihgui yu. Uher buuh chance -1%bailaa gej bodiiyo. Tegenguud humuusiin tarhi avtomataar mash baga tohiooj boloh magdlaltai zuilsiig shuud bolomjit utguudaas avtomtaar haschihdag um. Herev 1-x-y setgelgeeten “4n berh” togloom zohiooson bol “5n berh” geed nerelchih baisan biz. hehe

Za teghee tovch ugeer bol, 1-x-y setgelgeegeer bol baga magdlaltai zuilsiig hasalguigeer, buh bolomjit ireeduig harahiig oroldono gesen ug.

Odoo “Amjilttai amidrah 10-n nuuts” nomnii 1-2-3 logic-n 2 dugaar hesgiig yarii. – ” Buh yums uzegdel uchir shaltgaantai”
Humuusiin niitleg shinj bol alivaa 2 zuil daraalaad tohioldohod, yaaj iij baigaad hoorondiih ni hamaarliig zui togtloor gargaad avchih gej orolddog. Jishee ni, Baterdene avraga naadmiin umnuhun Hentii-d bidag Namjil-n ovoond sanaandgui humuuste garchij l dee. Tegsen chini ter jildee anh udaa ulsiin Naadam-aar turuulchij. Ene uyed Baterdene avraga yu gej bodoh ve gehleer (Baagii avrage medeej 1-2-3 setgelgeetei gej bodiyo), 1-2-3-n logic-oor bol , ovoond garsan, naadamd turuulsen. tiim bolhoor daraa jil dahiaad neg garchina aa geed bodno. Daraa jil garasn dahiaad turuulsen. Genet avraga neg udaa, yur ni ene ovoond garj benzin urjiisnaas, garahgui bol yaahu geed uzej l dee, tegsen chini Tom Suhbat-d unchdiimdaa. Ternees hoish, jil bolgon avraga ter ovoond tahil urgujee, tegeed 10n jil turuulsiim baih oo. – Ene tuuh aiamr unemshiltei sonsogdoj baigaaz? bugd shal hudalaa shuu. Gehde humuus iimerhuu maygaar 2 zuiliig holboj oilgoh ni , niigem, shashin, ter baitugai nuguu aihtar shinjleh uhaand hurtel baidag zuil. N. Bohr anh electronuudiin hudulguuniig zambraagui( yamar ch uyaldaagui) gedgiig haruulsanaar l zambraagui yurtunts gesen oilgolt anh uusej ehelsen gej baigaa. (ternees umnu, ene onoliig devshuulj baisan humuus bugd nerniihee umnu “tsagaan” ungu avsan bolno.)

Tegheer manai 1-x-y setgelgeegeer bol alivaa zuils hamaaraltai baihiin satsuugaar bas yamar ch hamaaralgui baij bolno gedgiig bodoltsdog bolno gsen ug. 1-x-y tei hun bol Baterdene avragin ter ovoon deer garhaar turuuldeg ni unen l bsan um bol, yagaad huch chadal ni harisan baihad hurtel turuuluuleegui yum gej asuuna.

Za ene hurtel 1-x-y setgelgeenii mash olon yalgaatai taluudin zuvhun 2 n boloh , doorhi 2-g bi yarilaa.
1. baga magdlaltai zuilsiig hasalguigeer, buh bolomjit ireeduig harahiig oroldono.
2. alivaa zuils hamaaraltai baihiin satsuugaar bas yamar ch hamaaralgui baij bolno.

Odoo tus burd ni Mongold baidag niigmiin sonirholtoi jisheeg avii. Manai UB-ghan maani deer bichsenii hoyoriin ehniihiig ni oilgotson humuusiig yu gej duuddag gej bodno? “muu sanaatai” nuhur gej duuddiin. Hamgiin hachirhaltai ni “muu sanaatai” gedeg mash surug utaga aguulna. Herev hun Gonchig-g muu sanaatai gej sonsuul avtomataar zaigaa barina. Miniiheer bol “muu sanaatai” gedeg hun ni, alivaa zuiliin busdiin haraagui untsgiig olj medeed, ter davuu talaa busad humuusiig horloh/ashiglah maygaar hergelj baival “muu sanatan” boloh baih. Harin zugeer busdiin haraaguig harchaad, ternees uuriiguu bolgoomjluulah, esgui bol ashigtaigaar erguulj baival tegej duuduulah buruu baih gej bodnom. Gehde Mongol-n niigem=d bol ene avyaasaa hund nuuj yavuul ulziitem shig baigaan. English-eer yaridag gazruudad bol iimerhuu humuusiig zarim uyed “street smart” gej duuddiim baile. Mongolin “har uhaan” , “street smart” gej shuud orchuulagdaj bolohguim shig baigaan.orchuulj cahdah ni ni orchuulaarai.

alivaa zuils hamaaraltai baihiin satsuugaar bas yamar ch hamaaralgui baij bolno. Enenii jisheeg yariya. Unuudurhun AS-n active post-s harsan chini 12-12-21 ch bilu neg udur delhii suirne geed neg topic baigaa. Yaasan gesen chini 2012 geed kino (mini uzsen hamgin ineedmin kino baisan) deer gardgaar, Sar, Nar, Delhi, bas bus uur heden garig neg shugaman deer daraalah um baih oo. mash baga tohioh magdlaltai zuil u baih, tegsen humuus 1-2-3 setgelgeegeeree avaachaad odoo delhii suireh tsag bolloo, iiim sonin zuil bolj baigaam chini yamar negen utga aguulagtai baij l taaraa geed oilgchih jisheetei. Yum zambraagui, utaga uchirgui baij bolno gedgiig orhigduulsan bolltoi. * Beijing Olympics 08-08-08 geed bas um bolno gej dongosj baisniig sanjigazde hehe. Neg zuil sanuulhad, zarim humuus eneiig het gunzgiiruulj oilgood ingeed oilgochidog um “alivaa zuils yamar ch uchir shaltgaangui” BURUU.

1-x-y n yalgaanii talar daraa urgeljluulye, unshij baigaa (chelsea)-g uidaahguin tuld amjilttai amidrah uhaan, 1-x-y 2 yaaj holbogdohiig yarii. Negent l 1-x-y g busdaas nileen sain suraad avtsan hun bol horvoog shaal uuruur haraad ehlene. Humuusiin umhiaagui baidal, aldaatai uildeluud, orhigdson chance ene ter nileen ih hargdaad ehlene. Ene uyed 1-x-y setgelgeetei humuust moral-n mash tom asuult tulgaraad ehlene. Yu ve gehleer, iluu bolomj olj harah bolgondoo teriig ashiglah u ugui u? Amarhan asuudal shig hargdaj baigaach yag amidral deer irehleer mash complex. Horvoo gedeg neg ni hojij baihad, nuguuh ni alddag horvoo. Tiim bolhoor alivaa zuil ashiglahleer uur neg heseg buleg humuust hohiroltoi boldog. Jishee duridii. neg emch, shineer urgamaliin graltai em zohioojee. hediigeer surug nuluu zarim neg hund uzuuldeg gedgiig medsen ch emee uildverleheer shiidejee. ter emch maani 1-x-y setgelgeeten baijildee, emch shalgadag ulsiin ajiltanguudiin yamar dutuu dulimag argaad emee shalgadgiig ni oilgochij. End moral-n asuudal ni iim saihan bolomj ashiglaad mungu hiih u? esgui bol shudraga zamaar ni yavahu? Bi end joohn hund jishee avchilaa, gehdee yur ni bol udur tutmiin amidralaas ehleel, iimerhuu moral-n dilemma-nuud mash iheer tohioldono.

Odoo harin iimerhu dilemma-tai tohioldood songoltoo hiitsen 1-x-y segelgeetenguudiin talaar yarii. Minii heljigaagar bol 1-x-y g surchih um bol humuus yur ni busdaas iluu ih bolomjiig harj chaddag boldog geed baigaa te. Moral joohon sultai, busdiig tooj sonirhdoggui 1-x-y setgelgeetenguud yostoi osoltoi humuus bolj huvirna. Deerees ni shunal nemeed ugchuul, ter ulsuud tuuhend bichegddeg aldartai luivarchid bolno doo. Luivarchid-n niitleg shinj -g ajilglaad baihad, ihenh ni yur ni 1-x-y setgelgeeg nileed garamgai surtsan haragddag. Bi end luivarchid gehleer nuguu muu huurhii muu nertei N. Enkhbayar, Gundalai, geh metchilen jijig garuudiig yarihgui. Jinhene sain luivarchid gedeg bol hezee ch barigdaagui luivarchidiig helne. Azgui tohioldoloor luivarchin ni barigdtsan ulsuud baidag l daa. Delhiin hamgin tom luivarchind nerlegdeh Bernard Madoff sayhan Sanhuugin argaar $20.000.000.000 garui mungu humuusees luivardsan. Gaihamshigtai 1-x-y setgelgeeten gedeg ni barigdsan hoino, ni dahin hargdasan. Yaaj ve gehleer, 20 billion nogoon luivardij barigdchaad, buh haritslagiig ni zuvhun uur deeree uureed garah jisheetei. Buhel buten huulin system-eeree urdaa barigdah US-n huliin tsoorhoig hurtel ajilglaad olood hartsan baigaazde? gaihamshigtai 1-x-y segelgeeten. Office-iihoo hanand zurgiin haduul taarna. hehe. Bas neg aihtar luivarchin gevel New Kidz on the Block, Backsteet Boys, NSYNC geh metchilen hamtlaguuiig anh uusgej, hujgimiin industry-d Boy Band gej zuiliig anh taniltsuulsan Lou Pearlman gegch nuhur. Ene nuhur bol bas l gaihamshigtai 1-x-y setgelgeeten, daanch shunal ni tuuniig idtsen bolhoos. BoyBand gesnees, hotsrodson Mongold maani hurtel BoyBand moda-naas garaad udaj baihad, manai Onigor Solongosuud maani odoo hurtel BoyBand- gedeg zuiliig orgild ni hurtel avj yavjigaa haragdanlee. Big Bang geed korean hamtlagiin duug sonsohleer bi uuriin erhgui butsaad BoyBand-ruu orchih shahjeelee shuu.

Buruu zam songoson mundag mundag 1-x-y setgelgeetenguudiig yarilaa, odoo harin manai UB-gin utatai hundiigiin muu nertei luivarchidaaa tsuhas duridii. Hediigeer onlne yurtunts hussenee hamaagui yarij boldog gazar ch gesen bi uchir bituuleg shaltgaanaar, ner tsohoj tomchuudiig yarihaas zailshiiye. Harin orond ni uur luivarchid gesen nereer aldarshasan Bank bus Zeeliin Horshoodiin(BZH) talar yarii. Manaihan BZH-iin ezed ( haldvart uvchtui yamar ch holboogui shu,kk) tedniig maani gudamaar alhaldah 1-2-3 setgelgeetenguud maani muusain luivarchid geed jigshij ugnu. Boduul bas l shunal ihedtsen 1-x-y setgelgeetenguud um baih gej ehnii bodoloor bodogdono, gehdee unendee tiim bish ajee. Suulin heden jil ajil aminii shaltgaanaar tsuungui heden BZH-n ezed buyu luivarchidtai yariltsaj yavhad ajilglasan zuilees harahd ihenh ni 1-x-y bish harin zugeer l 1-2-3 setgelgeetenguud baisaniig bi anzaarsan. Manai BZH ezed ihenh ni anh BZH-n bizness-t orohdoo, uneheeriin shudraga argaar $ hiideg bizness um baina geed uursduu moligduultsan bolj taarsan. Nileedgui hed ni haramsaltaigaar muu ner zuuj, uursdiin huraasan heden tugruguu shataasan gej bui. Minii “urt” bichleg deer gardag nooluuriin bizness-ees amid uldegsed BZH-d orj bas nileed ni shatsan um. 1-x-y n 1r durmiin daguu ter olon BZH ezed dund uneheer mundag 1-x-y setgelgeeten baisan l baih l daa.

Za ene tseg hurtel dandaa moral dilemma-taiga uchirhad amiaa hicheesen ulsuudiig yarilaa, odoo harin amiaa arai baga hicheegeed amjilttai yavjigaa 1-x-y setgelgeetenguudig yarii. Hamgiin olnii medeh humuus bol yaahin arggui Omega erchuud boloh Bill Gates, Warren Buffet, George Soros… *Soros Omega bish baij magdgui. W Buffet-n neg 1-x-y setgelgee ashiglaj huurhun mungu tsohison sayhnii jisheeg ni bichii. Saya himraliin yag id orgil uye boloh 08 onii uvul W Buffet Goldman Sachs (NYSE:GS) giin convertible bond-g mash ashigtai uneer hed hed salgaad barag $5 billion nogoond avsan. Ter 08 oni uvul, buh ireedui utagaa aldaad, joohon heeden $-toi humuus ni hamag baidgaa saltaalj baisan uye gedgiig sanaj baigaa baih. Buffet-g GS-d hurungu oruulj baih uyed , mini sanjigaagar, $70-80 haivtsaa l basian sangdaj baina. Unuudur GS $168 boltson baih jisheetei. Hun bolgon pessimist yum yairaal, 1-2-3 setgelgeetenguud niigmiin mass um bolhooroo bugdeeree zarj baihad, 1-x-y nuhur yaaj ovjin ashiglasnii jishee. Buffet ch bol ugaasaa ene argaar 40n jil $ hiisen hun bolhoor surtsan nohoi l do. Odoo harin amjilt gedgiig mungu gedegtei hairtsuulahaa boliood arai uur untsguus yarii. Yag bichih gesen chini battery duuschilaa…

Etsest ni helehd,… ene hurtel tebcheertei unshij chadsan hun setgel gonsgor uldej baigaa baih. yagad gevel bi garchigaa “Amjilttai amidrah 10-n nuuts” gesen surtei nerelcheed, baahan tom tom baaj baisnaa, etses suuld ni nuguu 10-n argaa huvaaltsalguigeer duusgchihaar gomdoh/gaslah medremj turjiij magadgui. Zugeer… enuugeer 1-x-y setgelgeenii 1 ba 2 r durem 2laa saiahn taarj baina.
1. baga magdlaltai zuilsiig hasalguigeer, buh bolomjit ireeduig harahiig oroldono. ( namaig sedviin daguu bichehgui baij magadgui gedgiig anhnaasaa bodoltson uzeh hergtei baisan.)
2. alivaa zuils hamaaraltai baihiin satsuugaar bas yamar ch hamaaralgui baij bolno. ( Garchig, Sedev 2 yamar ch hamaaralgui baij bolno gedgiig bas haruulj baina. hehe… hudalaa gevel Blogzone- orood har, bichsen zuils ni garchigtai uyalddag blog mash tsuuhun.)

Nemelt:
Luivarchidiin yavuullag-uud niigmiin hugjiliin uye shattaigaa uyaldaa holbootoi yavagddag bile. Jishee duridah um bol: Communism-n uyiin luivardlaguudiig bas uls turiin luivardlaguudiig orhiod, hen ch hiij boloh udur tutmiin tom hemjeeni luivar-uudig avch uziye. 90 oni ehen uyed mungu gej zuil hovor baihad luivarchid bank-naas ih hemjeeni mungu zeeleed golordog baisan, suuld zarim neg ulsuudiig ni “zalilan” gesen heregeer barisan. Uunii hajuugaar end tendehiin ashiglaltanaas garsan hund uildveruudiin tonog tohoorom, baashin barilga-g zereg hergemteng ni luivaardah zuil neg heseg baisan. Ternii daraa ediin zasag hugjuud export import ihseed ireh uyed hil gaaliin Pagon zuusen luivarchid garj irsen. Daraagaar ni hultei gartai hun bolgon gadaad garah husel bolj baih uyeer Visa gargadag baahan luivar bolson. Gadaadad ajilagsad ni mungu guivuulaad irehleer, mungu ni ihssen 1-2-3tanguudiin mungiig luivardah argiig zeeliin horshood mash sain ashiglasan. Ternii daraa heden nogoontoi ulsuud, hed dahin usguh geed gazar uhah ordnii lizents zarj naimaaltsdag bas neg tom luivardlaga bolson. Daraa buur davraad, hun naimaltsdag luivardlaguud bolood baih shig baisan.

Ene buh luivardlaguudiin ihenh ni yamarvaa negen niigmiin hugjiliin daraalaas hamaaraltai. Minii duridsan luivrldalguud tus burd altan haraatsai bolson anhdagch nar ni odoogiin manai MGL-n tomchuud gegdech nar dund tsuungui bii. Huuli uilchildgui ulsad, ene metiin bytshan luivardlaga bol baih l asuudal – buruu baihgui. Za teguul odoo eniig unshij sujiga ulsuud daraagiin tom bolomj (luivardlagiin) yu ve gej asuuj magad. Teguul minii bodloor bol Mortgage gej neg aimaar saihan luivardlag-n arga baina. Ene arg-g yag ashiglaj ehleh tsag, nar, niigem, ediin zasag Tuuliin hundiid maani hachin saihan burdeed ehelsen. Humuus ni ch Mortgage luivar-n talaar sain medehgui – meddeg hun gariin 5n huruund l baiga baih. Mortgage gehleer, neeg saihan gadaad nertei, zeel ugdug buyantai heregluur hemeen gendsen 1-2-3 tanguud maani hundiiguur duuren baigaa. Herev edgeer genen hongoruudiin itgel/muruudul/mungu – g ni ichij zovoh zuilguigeer 3han jild huu sorj avah huseltei, moral-n dilemma-d unaagui, busdiin nulimsaar Lambo bosgoh huseltei hun baival nadaas ter mortgage ashiglaj hun luivardah argiin asuugaarai. Bi ygaad helj ugnu gej u? yagaad gevel bi helsen heleegui, ireh hedhen jiliin dotor uur neg hun hergeleed ehleh uchir, bi uuruu negent hergelehguigees busad ni medej avag, tumendee duulgag. Neg zuliig sanuulhad, ehnii 2 jil barigdah ni magdlal haritsangui baga, gehdee ternii daraa barigdah magdlal mash hurdan usnu. Dor hayaj 5n hun hergtei, 1 uzseglen duguldur huuhen baih hergtei, bas 1 sain nyabo, uur neg urid ni bank-nd ajilj bsan nertei nastaivtar hun, 4duh ni chinii hamgiin itegeltei hun- busdiigaa am aldhaas sergiildeghun. 5 dahi ni chi.

sss

http://www.internationalstudent.com